Sotahuuto 9, 2018

 

Embed or link this publication

Description

Pelastusarmeijan kuukausijulkaisu

Popular Pages


p. 1

Pelastusarmeija Syyskuu 2018 2 € SOTAHUUTO Sivut 6–9 ihmiskauppa koskettaa meitä kaikkia Sivut 10–13 Yhdenvertaisuusvaltuutettu: Syrjintään ja rasismiin tulee puuttua SOTAHUUTO 1

[close]

p. 2

Viron työn rukous- ja uhrisunnuntai 16.9. osastoissa kautta Suomen Tue tärkeää perheiden parissa tehtävää työtä: pelastusarmeija.fi/viro 2 SOTAHUUTO

[close]

p. 3

SOTAHUUTO | KRIGSROPET | PELASTUSARMEIJAN LEHTI | SYYSKUU 2018 | 2 € Tässä numerossa 04 TÄSSÄ KUUSSA 06 IHMISKAUPPA KOSKETTAA MEITÄ KAIKKIA 10 YHDENVERTAISUUSVALTUUTETTU KIRSI PIMIÄ 14 VAUVALAULU NARVASSA 17 CEDIN REISSULLA 18 KRIGSROPET – KOLUMN 18 MÄNNISKOHANDEL I SYDAFRIKA 20 ARMEIJASSA TAPAHTUU 22 SYVÄSUKELLUS LAULUKIRJAAN 14 SOTAHUUTO 3

[close]

p. 4

Tässä kuussa nykypäivän vastenmieliset ilmiöt Tervetuloa tämän kuukauden Sotahuutoon. Siirtyessämme syyskuuhun ja syksyn ensimmäisiin päiviin toivomme, että olette nauttineet kesän rentouttavista ja virkistävistä hetkistä. Pelastusarmeija on ollut sosiaalisen työn johtoasemassa yli sadan vuoden ajan. Armeijan alkupäivistä lähtien erilaiset sosiaalisen työn ohjelmat kehittyivät hengellisen työn rinnalla. Sosiaaliseen työhön sisältyi ruokakauppoja, yömajoja ja koteja ”langenneille” tytöille. William Booth oli yksi historian suurimmista yhteiskunnallisista uudistajista – häntä ei koskaan pelottanut taistella lakimuutosten puolesta tai kamppailla sosiaalisina normeina hyväksyttyjä epäkohtia vastaan. Kun köyhät työläiset tulitikkutehtaissa kärsivät vaarallisten kemikaalien käsittelyn vaikutuksista, Boothin visionäärinen idea oli perustaa oma tulitikkutehdas, jossa olisi turvalliset työolot. Kun Booth sai tietää, että 9 000 ihmistä katosi vuosittain Lontoossa teille tietymättömille, hän perusti etsiskelytyön toimiston – työmuodon, joka on jatkunut ympäri maailmaa tähän päivään saakka. 1890-luvulla Armeija perusti työvoimatoimiston, jossa työttömiä autettiin löytämään työtä. Nykyään useissa maissa Employment plus -ohjelmamme auttavat työttömiä löytämään mielekästä työtä. Tämän kuun Sotahuudossa käsitellään modernin yhteiskunnan vastenmielisiä ilmiöitä: rasismia ja ihmiskauppaa. Aiheet eivät ole miellyttävää luettavaa – mutta toivomme tiedon siitä, miten näitä asioita vastaan taistellaan, rohkaisevan teitä. Pelastusarmeija on viime vuosina hyödyntänyt laajaa verkostoaan ihmiskaupan vastaisessa taistelussa. Majuri Anne Read (Isosta-Britanniasta) ja Madeleine Sundell (Ruotsista) vierailivat Suomessa aiemmin tänä vuonna pitämässä ihmiskaupan vastaisen työn seminaarin, jossa he kouluttivat suomalaisia työntekijöitä tunnistamaan tämän kamalan rikoksen ja reagoimaan siihen. Sotahuuto käytti tilaisuuden hyödyksi ja haastatteli heitä ongelmasta ja Pelastusarmeijan ihmiskaupan vastaisesta työstä Euroopassa. Rasismi ei ole uusi ilmiö, mutta Eurooppaan hiljattain saapunut pakolaisvirta on saattanut voimistaa rasistisia ja nationalistisia asenteita. Yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiän haastattelussa kerrotaan, miten rasismia ja syrjintää vältetään. Voit myös lukea Pelastusarmeijan uuden kansainvälisen kannanoton rasismia vastaan. Se löytyy verkosta tältä sivulta: pelastusarmeija.fi/pelastusarmeija/ yleista Lehdestä löytyy myös kevyempiä ja iloisempia aiheita: Sotahuudon toimittaja Toni Kaarttinen vieraili vähän aikaa sitten Viron itäisimmässä keskuksessa Narvassa. Yksi keskuksen monista ohjelmista on uusi vauvalauluohjelma, josta on tullut erittäin suosittu. Osaston johtajat, majuri Mihail ja Liudmila Baglai, kertoivat innoissaan ohjelmasta Tonille ja voit lukea heidän tarinansa tästä numerosta. Toivomme, että tämän kuun Sotahuuto on mielenkiintoista ja ajatuksia herättävää luettavaa. 4 SOTAHUUTO ”Tämän kuun Sotahuudossa käsitellään modernin yhteiskunnan vastenmielisiä ilmiöitä: rasismia ja ihmiskauppaa. Aiheet eivät ole miellyttävää luettavaa – mutta toivomme tiedon siitä, miten näitä asioita vastaan taistellaan, rohkaisevan teitä. ” Ced Hills everstiluutnantti ylisihteeri

[close]

p. 5

Rikkoutuneet Korjataan Unelmat SUNNUNTAINA 23. SYYSKUUTA 2018 RUKOUSPÄIVÄ IHMISKAUPAN UHRIEN PUOLESTASOTAHUUTO 5

[close]

p. 6

6 SOTAHUUTO

[close]

p. 7

Ihmiskauppa koskettaa meitä kaikkia Ihmiskauppa ja moderni orjuus on huumekaupan jälkeen laajimmalle levinnein järjestäytyneen rikollisuuden ala. Arvioiden mukaan ihmiskaupan uhreina on tällä hetkellä yli 45 miljoonaa ihmistä. Se on enemmän kuin 300-vuotisen Atlantin yli tapahtuneen orjakaupan aikana kaikkinensa! – Todellisuudessa ilmiö on vieläkin laajempi – voimme nähdä vain jäävuoren huipun. Ei ole yhteisöä, jota ihmiskauppa ei koskettaisi; sitä tapahtuu aivan kaikkialla, toteavat majuri Anne Read Isosta-Britanniasta ja Ruotsin ja Latvian territorion sosiaalisen oikeudenmukaisuuden sihteeri Madeleine Sundell. Helsingissä järjestettiin naistenpäivänä 8.3.2018 ihmiskaupan vastaisen työn seminaari. Seminaarin tavoitteena oli lisätä tietoisuutta ihmiskaupasta ja nykypäivän orjuudesta sekä tarjota työkaluja ja ideoita ihmiskaupan vastaiseen työhön. Erityisvieraina ja puhujina olivat majuri Anne Read, joka toimi Ison-Britannian territorion ihmiskaupan ja modernin orjuuden vastaisen yksikön johtajana viime kesään asti, sekä Madeleine Sundell, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden sihteeri Ruotsin ja Latvian territoriosta. Suomen ja Viron nykyisestä tilanteesta kertoivat kapteeni Metti Saajoranta ja luutnantti Anneli Aavik. 45 miljoonaa menetettyä tulevaisuutta – Ihmiskaupan uhreja on enemmän kuin koskaan ennen. Meillä Ison-Britannian Pelastusarmeijassa avustettavien uhrien määrä kasvaa vuosittain 50 %, mikä on merkki siitä, että uhreja on arviota paljon enemmän. Ihmiskauppa on kätkettyä rikollisuutta, toteaa Anne Read, ja Madeleine Sundell täydentää: – Uhrit hyvin harvoin antavat itsensä ilmi – usein ihmiset eivät ole itse edes tietoisia siitä, että he ovat ihmiskaupan uhreja. Voimme arvioida asiaa vain sen mukaan, miten paljon pätevyyttä ja tietotaitoa meillä on. Jos on kykyä ja resursseja etsiä uhreja aktiivisesti, niin heitä myös löydetään enemmän. – Ihmiskauppa alkaa siitä, että uhrit huijataan epätoivottuun tilanteeseen ja heidät saadaan tuntemaan itsensä ihmisinä arvottomiksi. Voimme nähdä ja kokea, miten tämä särkee Jumalan sydämen, ja näin ollen meidänkin sydämemme, Anne toteaa. – On muistettava, että jokaisella uhrilla on kasvot ja ihmisarvo – hän on yksi meistä, Madeleine lisää. – Ihmiskauppa on maailmanlaajuinen ongelma, ja sitä tapahtuu niin kansainvälisesti kuin maan sisäisestikin. Köyhyys, syrjintä ja toivottomuus ovat perussyitä ihmiskaupalle altistumiselle. Kaikkialla missä on köyhyyttä, sotaa, konflikteja tai katastrofeja – sieltä näemme monien uhrien saapuvan. Toiveet ja unelmat paremmasta elämästä ajavat tekemään ratkaisuja, jotka altistavat huijatuksi ja hyväksikäytetyksi joutumiselle. Tekijän puolelta ihmiskaupan tekee houkuttelevaksi mahdollisuus tarjota edullisia palveluja halvan työvoiman ansiosta. Meidän kuluttajien tulee pohtia, mitä olemme valmiit maksamaan ja millä inhimillisellä hinnalla, Anne muistuttaa. Ihmiskauppa mielletään usein seksiorjuudeksi, mutta todellisuus on paljon monitahoisempi. Pakotetun prostituution lisäksi modernin orjuuden muotoja ovat muun muassa työperäinen ihmiskauppa, kotiorjuus, järjestäytynyt kerjääminen, taloudellinen hyväksikäyttö, pakottaminen rikollisuuteen, pakkoadoptiot ja elinkauppa. 8 SOTAHUUTO 7

[close]

p. 8

8 – Virallisten kansainvälisten tilasto- Tässä käy myös ilmi se, että usein rikol- ta reagointimekanismeista ja edistettä- jen mukaan 80 % kaikesta ihmiskau- lisjengit eivät käytä hyväkseen vain yk- vä koulutusta ihmiskaupan tuntomerk- pasta on seksikauppaa, mutta työpe- sittäisiä ihmisiä vaan suurempia ryhmiä. kien tunnistamisessa, Madeleine toteaa räinen ihmiskauppa on kasvussa. On Se on hyvin järjestäytynyttä rikollisuut- vakavana. myös muistettava, että usein kyseessä on ta, Anne toteaa. – Yhteiskunnan ei tule vain reagoida, moninkertainen ihmiskauppa, jossa mo- – Ihmiskauppa on erilaisten toimijoi- vaan ennakoida. dernin orjuuden eri muotoja esiintyy yh- den ketju. Rikolliset ovat paljon meitä Anne ja Madeleine puhuvat tuntuvien dessä. Kokonaisia perheitä saatetaan käyt- edellä, heillä on paljon paremmat ver- rangaistuksien puolesta. tää hyväksi. Työperäinen ihmiskauppa on kostot ja resurssit ja he pystyvät ylittä- – Meidän pitää tehdä ihmiskaupasta jotakin, jota vasta nyt olemme oppineet mään rajoja. Meidän täytyy löytää kei- niin vaikeaa ja rangaistavaa rikollisille, ymmärtämään, Anne toteaa. . noja rikkoa tämä rikollisuuden ketju ettei se ole riskin arvoista. Täytyy muis- Pelastusarmeija mukana eturintamassa omilla verkostoillamme, Madeleine Sundell ohjeistaa. Pelastusarmeijalla on 130 maassa toi- taa, että ihmiskaupan uhrin elämä voi olla arpeutettu ikuisesti. Myös meillä kaikilla on vastuu pitää Jo Pelastusarmeijan alkuvuosina ihmis- mivana järjestönä erinomainen tilaisuus silmät avoinna. Anne tiivistää asian: kaupan vastainen työ on ollut järjestön olla taistelemassa ihmiskauppaa vas- – Ihmiskauppaa tapahtuu aivan kaik- sydämellä. Vuonna 1885 Pelastusarmei- taan. Pelastusarmeijan tarjoaman avun kialla – myös meidän omissa yhteisöis- ja tuki projektia, jonka tarkoituksena oli voi jakaa kolmeen kategoriaan: ennal- sämme! Meidän täytyy seurata pieniä osoittaa, kuinka helposti Englannissa voi taehkäisy, uhrien suojeleminen ja tuke- merkkejä, jotka voivat paljastaa ihmis- joutua ihmiskaupan ja prostituution uh- minen sekä uudelleenintegrointi joko kaupan. Esimerkiksi tutun autonpesijän riksi. uhrin omaan kotimaahan tai nykyiseen suojaamattomat kädet paljastavat kemi- Vuonna 2004 Pelastusarmeijan kan- asuinympäristöön. kaalien aiheuttamat vahingot tai tyttö, sainvälinen johtajisto antoi julistuksen, Ennaltaehkäisevä työ sisältää muun jonka luona käyt kauneussalongissa, jossa Pelastusarmeija aktiivisesti sitou- muassa koulutusta ja kampanjointia – tie- vaikuttaa maskinsa takana ahdistuneel- tuu taistelemaan ihmiskauppaa vastaan. toisuuden lisäämistä. Uhrien tukemista ta. Meillä kaikilla on velvollisuus pitää Isossa-Britanniassa Pelastusarmeijalla on- voidaan toteuttaa sosiaalikeskusten tarjo- silmämme auki, havaita tuntomerkke- kin tärkeä rooli ihmiskaupan vastaises- aman avun ja katutyön voimin. Isossa-Bri- jä ja selvittää, mitä voimme tehdä: esi- sa työssä. me r k i k s i Pelastus- soittaa armeija on Arvioiden mukaan ihmiskaupan uhreina on tällä hetkellä yli 45 miljoonaa ihmistä poliisille yksi muu- tai ottaa tamasta yhteyttä ensivaiheen pelastustoimijasta (First res- tanniassa ja Ruotsissa Pelastusarmeijalla avustusjärjestöön. Meidän pitää olla ponder), jotka toteuttavat kansallisen lä- on turvataloja ihmiskaupan uhreille. Uh- valveilla. hetteen mekanismia (National Referral Mechanism). Prosessissa potentiaalista uhria haastatellaan ja selvitetään indi- rien uudelleenintegrointi on myös tärkeää. Sitä toteutetaan kansainvälisten ihmiskauppaverkostojen avulla sekä yhteistyössä yh- Ihmiskauppaa myös Suomessa ja Virossa kaattorien avulla, ovatko he ihmiskau- teiskunnan ja muiden järjestöjen kanssa. – Suomi on sekä kohde- että kauttakul- pan uhreja – ja haastattelun perusteella – Kansainvälisenä organisaationa meil- kumaa. Uhrit eivät ole yksinomaan muu- annetaan virkavallalle valtuudet toimia lä on kyky tehdä hyvää ehkäisevää työtä. alta tulleita, vaan mukana on myös suo- tapauksen suhteen. Tietoisuuden lisääminen on kaikki kaikes- malaisia uhreja, paljastaa kapteeni Metti – Nämä haastattelut ovat hyvin tär- sa. Ehkäisevä työ on jotakin, mitä voimme Saajoranta, joka toimi Pelastusarmeijassa keitä, koska mahdollisen uhrin elä- toteuttaa kaikkialla, Madeleine toteaa. Suomen ihmiskaupan vastaisen työn yh- mä ja tulevaisuus riippuu niistä. Siksi – Maailmanlaajuisena toimijana meillä teyshenkilönä viime kevääseen asti. Nyt koulutamme vapaaehtoisemme hyvin on myös erinomainen mahdollisuus tarjo- yhteyshenkilönä jatkaa kapteeni Tuula perusteellisesti, Anne Read painot- ta apua uhrien uudelleenintegroinnissa esi- Takala. taa. merkiksi tilanteessa, jossa uhri palautetaan Vuoden 2017 lopussa suomalaisen Yksi esimerkki edellä mainitusta toi- kotimaahan. Voimme tukea häntä ja perhet- auttamisjärjestelmän piirissä oli 322 minnasta oli tapaus tämän vuoden alus- tä, emmekä vain palauttaa siihen toivotto- henkilöä, joista 127 oli tullut asiakkaiksi sa: kaksi miestä pidätettiin epäiltynä maan tilanteeseen, josta hän alkujaan ajau- viimeisen vuoden aikana. Näistä uusista 200 itäeurooppalaisen siirtotyöläisen tui ihmiskaupan uhriksi, Anne muistuttaa. tapauksista 58 koski työvoiman hyväksi- orjuuttamisesta maatilalla Cornwallissa, Lounais-Englannissa. Kyseessä on yksi Yhteiskunnan vastuu käyttöä, 46 seksuaalista hyväksikäyttöä, 12 pakkoavioliittoja, neljä lapsisotilaak- Britannian suurimmista modernin orja- Anne Read ja Madeleine Sundell näke- si pakottamista ja loput seitsemän muita kaupan tapauksista. vät yhteiskunnan – ja yksityishenkilöjen modernin orjuuden muotoja. Uhreista – On surullista, että usein uhrit ovat – vastuun ensiarvoisen tärkeänä. 15 otti itse yhteyttä, loput tulivat järjes- näissä tapauksissa niin epätoivoisia, – Yhteiskunnan täytyy vastata direk- töjen kautta. että ovat valmiit kestämään vapauden- tiiveihin ja lakeihin. Myös Suomessa val- – Suurin osa on uhriutunut ulkomail- riistoa, alkeellisia oloja ja huonoa palk- tion on Ison-Britannian ja Ruotsin tavoin la, mutta kuitenkin 37 % tapauksissa kaa, ja silti kokea sen hyväksyttäväksi. pidettävä huolta nopeista ja luotettavis- uhriksi ajautuminen on tapahtunut Suo- 8 SOTAHUUTO

[close]

p. 9

messa. Se on huomattava määrä ihmisiä, toteaa Metti Saajoranta. Suomessa auttava taho on Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä, joka toimii osana Joutsenon vastaanottokeskusta. Järjestelmään kuuluvat muun muassa poliisi, maahanmuuttovirasto, ulkoministeriö ja Suomen evankelisluterilainen kirkko. – Joutsenossa on tarjolla ohjausta, neuvontaa, sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluja, tulkkaus- ja käännösapua, majoitusta ja taloudellista tukea. Pelkkä epäily ihmiskaupasta tai siihen verrattavista toimista oikeuttaa edellä mainittuun apuun, Metti lisää. Ihmiskaupan vastainen järjestöverkosto IKV on yhteinen foorumi kolmannen sektorin toimijoille sekä tutkijoille. Siihen kuuluu nykyään 32 toimijaa, kuten Pelastusarmeija, Pakolaisapu, SPR ja Lastensuojelun keskusliitto. Suomessa katukuvassa helpoimmin huomattava modernin orjuuden muoto on järjestäytynyt kerjääminen. – Tämä liittyy köyhyyteen ja sorrettuihin vähemmistöihin, paljastaa Madeleine Sundell. Monet kerjäläiset ovat saapuneet maahan omasta tahdostaan, mutta hyväksikäyttö on alkanut saapumisen jälkeen. Kerjääjät ovat ihmiskauppiaiden armolla, ja heiltä viedään kaikki tai suurin osa rahoista päivän lopuksi. Mediassa puolestaan huomiota ovat saaneet Aasiasta ja Itä-Euroopasta tulleet marjanpoimijat, joita käytetään hyväksi. Tammikuussa keskisuomalaiselle marjayrittäjälle langetettiin tuomio 26 thaimaalaisen marjanpoimijan värväyksestä pakkotyöhön. Poimijat tekivät jopa 15-tuntisia työpäiviä, ja ansioillaan he lyhensivät matkakuluista syntynyttä velkaa. – Tämä osoittaa, että Suomessakin on paikkoja, joissa altistuminen työperäiselle ihmiskaupalle pääsee kukoistamaan, toteaa Anne Read. Viro puolestaan toimii niin ihmiskaupan lähde-, kauttakulku- kuin kohdemaanakin. – Suurin ongelma on roolimme lähtömaana. Naisia ihmiskaupataan töihin muun muassa baarimikoiksi ja viihdyttäjiksi hostess-baareihin. Myös pakkoavioliittoja tapahtuu; vuonna 2015 kaksi kyproslaista miestä sai syytteen virolaisten naisten pakkoavioliitoista kyproslaisille miehille. Useimmat uhreista tulivat itäiseltä Virumaalta, mikä on Pelastusarmeijan ihmiskaupan vastaisen työn seminaarissa majuri Anne Readin ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden sihteerin Madeleine Sundellin puheenvuorojen lisäksi esitettiin yleisökysymyksiä, pohdittiin ihmiskaupan tilanteita ryhmätöinä ja rukoiltiin ihmiskaupan uhrien puolesta. köyhää aluetta, kertoo Viron ihmiskaupan vastaisen työn yhteyshenkilö Anneli Aavik. – Yksi järkyttävä löytö, jonka tein itse Tarton osaston johtajana, oli laittomat tappelut Tartossa. Asunnoton mies, joka oli ollut nyrkkeilijä, pakotettiin nyrkkeilemään toisia asunnottomia vastaan laittomissa nyrkkeilyotteluissa. Jos hän yritti kieltäytyä, hänen perhettään uhkailtiin. Viro toimii myös läpikulku- ja kohdemaana erityisesti Ukrainasta ja muualta Itä-Euroopasta tulevalle halvalle työvoimalle. Ihmiskaupan vastaisen työn toimijoina Virossa toimii MTü Eluliin ja MTü Living for tomorrow. Työ on vielä pienimuotoista. – Tarvitsemme paljon apua ja rukouksia siihen, miten voimme työtä edistää. Rukoile kanssamme 23. syyskuuta on Pelastusarmeijan kansainvälinen rukouspäivä ihmiskaupan uhrien puolesta. Kutsumme teidät kaikki rukoilemaan tämän tärkeän aiheen puolesta. Anne Read ja Madeleine Sundell haluavat muistuttaa, että kyseessä on moniulotteinen ongelma: – Meidän pitää rukoilla koko ongelman laajuudelta. Ei vain uhrien, vaan myös sen puolesta, että hallitukset toimisivat ennakoivasti ja saisivat lakeihin muutoksia. Pitää rukoilla, että ihmiskauppiaat ja seksipalvelujen käyttäjät tekisivät moraalisempia valintoja. Rukoilla sen puolesta, että ihmisten asenteet ja teot muuttuisivat Jumalan tahdon mukaiseksi. Psalmissa 8 Jumala paljastaa ajatuksensa ihmiskunnasta: Jumala loi ihmisen omaksi kuvakseen. Jumala loi meidät niin, että meillä on suuri arvo. Toni Kaarttinen Kuvat: Toni Kaarttinen Pelastusarmeijan kansainvälinen rukouspäivä ihmiskaupan uhrien puolesta 23.9.2018 SOTAHUUTO 9

[close]

p. 10

Yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiä: Syrjintään ja rasismiin tulee puuttua Syrjintä ja rasismi ovat valitettavan arkipäiväisiä asioita tämän päivän Suomessa. Sotahuuto kävi esittämässä kysymyksiä syrjinnästä, rasismista ja ihmiskaupasta yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiälle. Kirsi Pimiä on toiminut yhdenvertaisuusvaltuutettuna toukokuusta 2015. Yhdenvertaisuusvaltuutettu on itsenäinen ja riippumaton viranomainen, jonka tehtävänä on edistää yhdenvertaisuutta ja puuttua syrjintään. Tämän lisäksi valtuutettu toimii kansallisena ihmiskaupparaportoijana ja valvoo ulkomaalaisten maasta poistamisen toteutumista inhimillisellä ja ihmisoikeuksia kunnioittavalla tavalla. Millaisena näet tehtäväsi? – Tehtävä on hyvin moninainen ja laaja-alainen. Keskeisenä roolina on olla vaikuttaja. Yritämme omilla kannanotoilla vaikuttaa lain tulkintaan, yhteiskunnalliseen keskusteluun, poliittisiin päätöksentekijöihin ja Suomen asenneilmapiiriin. Emme ole päätöksentekijöitä, sillä kannanottomme eivät ole juridisesti sitovia. Ne ovat neuvoa-antavia suosituksia. Keskeinen tehtävämme on yhdenvertaisuuslain valvonta. Seuraamme, että viranomaiset ja yksityinen sektori noudattavat lakia. Oikeudellisesti sitovia ratkaisuja saadaksemme voimme viedä asioita myös yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakuntaan tai tuomio-istuimiin. – Toimimme herättelijänä – tuomme yhteiskunnalliseen keskusteluun vaiet- tuja asioita. Meitä on kutsuttu virallisiksi valittajiksi ja kritisoijiksi. Kritiikki liittyy siihen, että meillä on velvollisuus valvoa niin kansainvälisten sopimusten noudattamista kuin myös meidän oman lainsäädännön toimivuutta. Kirsi Pimiä näkee yhteistyön toiminnan mahdollistajana. – Yhdenvertaisuuden edistäminen rakentuu yhteistyölle. Oma strategiamme perustuu siihen, että teemme vahvaa yhteistyötä kansalaisjärjestökentän kanssa. Kansalaisjärjestöt ovat muun muassa mukana yhdenvertaisuusasioiden neuvottelukunnassa. Teemme laajaa yhteistyötä viranomaistasolla sekä yrityskentän kanssa. Näen tärkeänä, että viesti menee perille myös yksityisellä puolella – yhdenvertaisuuden edistäminen ja syrjinnän estäminen on myös heidän roolinsa. Media ja poliittiset päätöksentekijät ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita. Miten teidän, tasa-arvovaltuutetun ja lapsiasiavaltuutetun tehtävät kohtaavat? – Tasa-arvovaltuutetun kanssa tehtävämme ovat samankaltaisia. Edistämme yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa omissa viitekehyksissämme ja molemmat saam- me kanteluita ihmisiltä, jotka ovat kohdanneet syrjintää. Pohdimme yhteisiä ratkaisuja. Lapsiasiavaltuutetun kanssakin teemme yhteistyötä, käymme keskusteluja lasten kohtaamasta syrjinnästä ja häirinnästä. Esimerkiksi tänä vuonna olemme keskustelleet turvapaikanhakijoiden lapsia koskevista kysymyksistä. Mitä on syrjintä? Syrjintää on se, että ihmistä kohdellaan epäsuotuisammin jonkin henkilökohtaisen ominaisuuden perusteella. Yhdenvertaisuuslain mukaan ketään ei saa syrjiä iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen tai ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. – Tilastojen valossa yleisimmät syrjintäperusteet ovat alkuperä tai vammaisuus. Ne vastaavat molemmat viidennestä kaikista yhteydenotoistamme. Yksityisellä puolella syrjintä liittyy useimmiten kauppasektoriin, pankkipalveluihin, ravintoloihin ja julkiseen liikenteeseen. Julkisella puolella kuntien sosiaali- ja terveyspalveluihin, koulutus- ja opetussektoriin sekä Kelan, TE-toimistojen ja muun julkis- 8 10 SOTAHUUTO

[close]

p. 11

”Vaikka tuntuu, että viimeiset vuodet ovat olleet maailmanlaajuisesti ihmisoikeusnäkö- kulmasta haasteellisia, niin näen, että pitkällä aikavälillä olemme menossa parempaan suuntaan. ” SOTAHUUTO 11

[close]

p. 12

”Kaikki perustuu ymmärryksen lisääntymiseen.” 8 hallinnon toimintaan. Suurin osa yhteydenotoistamme liittyy julkisella sektorilla tapahtuvaan syrjintään, sillä ihmiset osaavat odottaa tuolloin yhdenvertaista palvelua. Mutta pitää muistaa, etteivät yrityksetkään ole oikeutettuja valitsemaan asiakkaitaan syrjivin perustein. Kirsi Pimiä muistuttaa myös rakenteellisesta syrjinnästä. – Tietyt säännöt, ohjeet tai jopa lainsäädäntö johdattavat siihen, että tiettyjä ihmisryhmiä kohdellaan epäsuotuisammin kuin toisia. Tämä on valitettavan arkipäiväistä. Toivon, että tätä opitaan tunnistamaan entistä paremmin ja siten ehkäisemään sitä. Siksi on erittäin tärkeää suorittaa yhdenvertaisuusvaikutusten arviointia, kun lainsäädäntöä uudistetaan. Miten voi toimia kohdatessaan syrjintää? – Kannustan puuttumaan jo itse tilanteessa, jos vain mahdollista. Tämän jälkeen kannustaisin ilmoittamaan tapahtuneesta. Meihin voi olla yhteydessä, ja työelämässä tapahtuvassa syrjinnässä voi kontaktoida työsuojeluviranomaisia tai ammattijärjestöä. Syrjinnän kohdistuessa sukupuoleen asiasta voi ilmoittaa tasa-arvovaltuutetulle. On myös mahdollista, että henkilö itse vie asian yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakuntaan. Se on matalan kynnyksen oikeusturvaelin, joka ei vaadi juridista osaamista. Jos epäilee tulleensa syrjityksi, niin kannattaa kysyä meiltä neuvoa. Meihin saa anonyymina yhteyden vaikka chattipalvelun kautta, joka on auki maanantaisin ja keskiviikkoisin. Kanssamme voi keskustella tapahtuneesta ja selvitellä, onko tapahtunut syrjintää. Myös sivustakatsoja voi toimia. – Sivustakatsojaa kannustaisin syrjinnän uhrin tukemiseen tilanteeseen sopivalla tavalla. Laki ei määrää, että sinun olisi itse kohdattavaa syrjintää ilmoittaaksesi siitä – myös sivustakatsoja voi tehdä kantelun. Mutta se toki edellyttää, että tiedämme kenestä on kyse, ja kuka on toimijana. Mutta toki kaikki ilmoitukset epäoikeidenmukaisuuksista ovat tervetulleita. Esimerkiksi tapauksessa, jossa bussikuski ei ottanut asiakasta kyytiin ihonvärin vuoksi, olimme yhteydessä bussiyhtiöön ja tiedustelimme, ovatko ohjeistukset ajan tasalla. Pitää muistaa, että palveluiden epääminen on syrjintärikos, joka merkitty rikoslakiin, ja siitä voi tehdä rikosilmoituksen viranomaisille. Rasismi ja vihapuhe Millaisena näet rasismin yleisyyden ja kehityksen tänä päivänä? – Kyllä rasismia meillä esiintyy, sitä ei voi kieltää. Tehdyt tutkimukset ovat karua kerrottavaa: Saharan eteläpuolisesta Afrikasta tulleille maahanmuuttajille ja heidän jälkeläisilleen vuonna 2017 tehty kysely paljasti, että 43 % on kohdannut rasismia viimeisen vuoden aikana. Vuoden 2014 Romaniselvityksessä tulos oli yli 50 %. Rasismi on heille valitettavan arkipäiväinen ilmiö. – Toivoisin, että rasismi olisi vähenemässä, mutta maailmanlaajuisesti yhteiskunnan tila on kiristyvä. Populistiset puolueet ovat suosiossa monissa maissa, ja he viljelevät rasistista retoriikkaa omissa puheissaan. Äärioikeisto on noussut niin Suomessa, Pohjoismaissa kuin muuallakin maailmalla. Samalla sosiaalinen media mahdollistaa helpomman ja nopeamman vihapuheen levittämisen. Tämä yhteiskunnallinen kehitys näyttää huolestuttavalta. Millaisena rasismi nousee esiin? – Karkeimmillaan se on kiihottamista kansanryhmää vastaan, rikollista toimintaa. Nimittely kadulla ja sosiaalisessa mediassa on myös vihapuhetta ja tietyissä tilanteissa se täyttää yhdenvertaisuuslain häirintäpykälän tunnusmerkit. Toivon, että poliittiset päättäjämme ja julkisuuden henkilömme omalla esimerkillään toisivat esille sitä, ettei rasismia suvaita. Ei vain lausuntoina ja kampanjoina kerran vuodessa, vaan käytännön tekoina. Mistä rasismi mielestäsi kumpuaa? – Tietyillä ihmisillä varmasti ennak- koluuloista ja tietämättömyydestä, mutta toisille se on tarkoituksenhakuista. Tuodaan rodullista keskustelua esille, jolla pyritään oikeuttamaan rasistiset mielipiteet. Vihamielisiä tarkoitusperiä. Sosiaalinen media on kaksiteräinen miekka, joka mahdollistaa vihapuheen ja rasismin leviämisen. – Se on mahdollistanut uuden pidäkkeettömän ja aggressiivisen huutelukulttuurin. Se ei tosin ole itse median, vaan käyttäjien vika. Mutta silti painottaisin, että myös sosiaalisen median toimijoilta vaaditaan perusteellisempaa puuttumista väärien ja rasististen tietojen levittämiseen. Mitä voisimme itse kukin tehdä rasismin kaitsemiseksi? – Suosittelen asiaan puuttumista arkipäivässä, jos näet vääryyksiä. Esimerkiksi jos jotakuta nimitellään kadulla, niin voi puuttua tilanteeseen. Toki oman harkintakyvyn mukaan, sillä ei ole tarkoituksenmukaista altistua väkivallalle. Mutta tuen osoittamisella uhrille on suuri merkitys. Rasistiset puheet pitää kyseenalaistaa. Jos olemme hiljaa, niin silloin hyväksymme ne. Myös sosiaalista mediaa pitää käyttää ajatuksella, ettei jaa rasistista materiaalia. Yhdenvertaisuusvaltuutetun tehtävään kuuluu myös syrjintävaarassa olevien ryhmien, kuten ulkomaalaisten olojen, oikeuksien ja aseman edistäminen. – Tämä on peruja vanhasta tehtäväkentästämme, sillä alun perin toimimme ulkomaalaisvaltuutettuna. Meille tulee yhteydenottoja, jotka liittyvät esimerkiksi maahanmuuttajien turvapaikkaprosessiin tai perheenyhdistämistilanteisiin. Voimme antaa maahanmuuttovirastolle ja tuomioistuimille lausuntoja. Joissakin tapauksissa olemme tuoneet esille Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen käytäntöjä. Voimme nostaa kysymyksiä myös yleisellä tasolla, kuten lasten, naisten ja seksuaalivähemmistöjen kohtelu turvapaikkahaun prosesseissa. Yhdenvertaisuusvaltuutettu valvoo myös, että käännytys- ja karkotustilanteissa ulkomaalaisten maasta poistaminen toteutuu inhimillisellä ja ihmisoikeuksia kunnioittavalla tavalla. – Valvomme poliisin toimintaa maasta poistamisen täytäntöönpanoissa. Seuraamme, että kohtelu on asianmukaista, ja palautettujen ihmisoikeudet turvataan. Kun huomaamme puutteita, raportoimme asiasta. Tällaisia asioita ovat olleet esimerkiksi tulkin puuttuminen tai epätietoisuus karkotuksen ajankohdasta. Olemme puhuneet avoimuuden ja 12 SOTAHUUTO

[close]

p. 13

inhimillisyyden puolesta. Palaute antamistamme suosituksista on ollut hyvin rakentavaa. Poliisi on kehittänyt toimintaansa toivomaamme suuntaan. Ihmiskauppa Tässä Sotahuudon numerossa olemme käsitelleet ihmiskauppaa laajasti. Yhdenvertaisuusvaltuutettu toimii Suomessa kansallisena ihmiskaupparaportoijana. – Ihmiskaupparaportoijan rooli on ollut toimistollamme kymmenkunta vuotta. On hyvä, että tämä rooli on poliittisesti sitoutumattomalla oikeustoimijalla, joten emme ole alttiita poliittisille vaikutuksille. Se antaa meille mahdollisuuden arvioida toimintaa neutraalilla tavalla. Kymmenen vuoden aikana olemme antaneet kolme ihmiskauppakertomusta eduskunnalle, joka on edellyttänyt toimia lakien ja säännösten tarkentamiseksi. – Poliisin ja tuomioistuimien toiminta on kehittynyt – mutta edelleen meillä on ongelmia uhrien tunnistamisessa. Suurin osa aloitteista tulee maahanmuuttovirastolta, jonkin verran poliisilta ja vähäisesti järjestöiltä, muilta toimijoil- ta ja viranomaisilta. Ajatus ihmiskaupasta on vielä monelle niin kovin vieras. Toinen ongelma on rikosprosessien eteneminen, jotta tekijät joutuisivat vastuuseen. Näyttö on vaikeaa. Olemme esittäneet, että olisi tuloksellisempaa, jos poliisilla olisi erityisyksikkö, joka olisi keskittynyt ihmiskauppaan. Yksikön työntekijät olisivat erikoistuneet ja tietäisivät tarvittavat metodit työskenneltäessä ihmiskaupan uhrien parissa. – Myös auttamisjärjestelmän kehittäminen on ensisijaisen tärkeää – palveluja pitää olla oikeasti tarjolla. Kolmas sektori asian ytimessä Yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiä näkee Pelastusarmeijan ja vastaavien kolmannen sektorin toimijoiden roolin merkittävänä yhdenvertaisuuden edistämisessä ja syrjinnän kitkemisessä. – Olette ihmisten kohtaajia, ja se antaa suuren mahdollisuuden vaikuttaa. Se antaa hyvät edellytykset asiaan puuttumiseen ja tuen antamiseen. Keskusteleminen on hyvin tärkeää, sillä kaikki perustuu ymmärryksen lisääntymiseen. Miltä tulevaisuus näyttää yhdenvertaisuusvaltuutetun silmin? – Olen optimisti. Vaikka tuntuu, että viimeiset vuodet ovat olleet maailmanlaajuisesti ihmisoikeusnäkökulmasta haasteellisia, niin näen, että pitkällä aikavälillä olemme menossa parempaan suuntaan. YK:n ihmisoikeusjulistus täyttää tänä vuonna 70 vuotta. Olemme näinä vuosina saavuttaneet ymmärryksen ihmisten perusoikeuksista ja viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana vähemmistöjen oikeuksia ja haavoittuvaisuutta on alettu ymmärtää paremmin. Vaikka tuntuu, että monilla on vaikeuksia ja asiat etenevät verkkaisesti, niin silti hitaasti menemme kohti parempaa aikaa. Toni Kaarttinen Kuvat: Toni Kaarttinen Oletko kohdannut syrjintää ja kaipaat apua? syrjinta.fi SOTAHUUTO 13

[close]

p. 14

Vauvalaulu Narvassa – tärkeää yhdessäoloa äideille ja lapsille Syyskuun 16. päivänä vietetään Viron työn rukous- ja uhrisunnuntaita, jolloin rukoillaan ja kerätään varoja Pelastusarmeijan tekemälle työlle Virossa. Erityisenä kohteena ovat lapset ja nuoret. Millaista nuorisotyötä Viron Pelastusarmeija tekee? Sotahuuto kävi tutkimassa tilannetta ja tutustumassa vauvalauluun Narvassa. Päästearmee (Viron Pelastusarmeija) toimii viidellä paikkakunnalla: Tallinnassa, Tartossa, Narvassa, Jõhvissa ja Võrussa. Viron naistyön johtaja, majuri Anna Kotrikadze on tyytyväinen siihen, miten nuorisotyö on huomioitu osastojen ohjelmassa: – Säännöllisenä toimintana meillä on pyhäkoulut. Narvassa meillä on viikoittain vauvalaulu ja nuorten ryhmä. Jõhvissa pyrimme järjestämään kokoontumisia koulujen lomien aikaan. Hyvin suosittu toiminnan muoto on kesällä Loksalla järjestettävät kesäleirit. Idylliseen, merelliseen ja metsäiseen leirikohteeseen kokoontuu lapsia kautta maan. Kullekin leirille mahtuu noin 20 lasta, ja leirit täyttyvät poikkeuksetta viimeistä paikkaa myöten. – Joka kesä meillä on ainakin kolme leiriä: vironkielisten ja venäjänkielisten lasten leirit sekä teini-ikäisille ja nuorille aikuisille tarkoitettu musiikkileiri. Viime vuonna meillä oli myös erillinen leiri Tallinnan Koplin osaston nuorille. Musiikkileiriä johtaa Adam Hall Isosta-Britanniasta. – Olemme ohjanneet aikaa ja resursseja leiritoimintaan, sillä olemme nähneet tämän toimivan. Leirit ja yhdessäolo samanikäisten seurassa ovat monelle hyvin tärkeitä. Anna Kotrikadze täsmentää nuorisotyön merkitystä: – Pitää muistaa, että lapsissa on myös Armeijan tulevaisuus, joten nuoriin ja lapsiin on panostettava. Se on fakta. – Meille upseereille on useimmin helpompaa työskennellä eläkeläisten kuin nuorten ja lasten parissa. Eläkeläiset tulevat kutsuttaessa, mutta nuoriso- ja lapsityö vaatii enemmän voimavaroja ja viitseliäisyyttä. Meidän pitää rukoilla ja olla realistisia ja pyrkiä pitämään siitä kiinni, että jokaisessa osastossa olisi ainakin yksi nuorille suunnattu ohjelma. Se on vakaa perusta. Ideaalitilanteessa meillä olisi tulevaisuudessa resursseja palkata henkilö, jonka vastuuna olisi erityisesti Viron lapsi- ja nuorisotyön kehittäminen. Uusia ajatuksia ja suunnitelmia on jo ilmassa. – Luutnantti Anneli Aavik siirtyy Tartosta Tallinnan Koplin osaston johtoon elokuussa, hänellä on vahvana näkynä aloittaa nuorisoryhmien kokoontumiset. Toiminnassa oli vuoden mittainen tauko henkilövaihdosten vuoksi. Jõhvissa puolestaan olemme siirtymässä tilapäisistä tiloista pysyvään osastorakennukseen, mikä mahdollistaa säännöllisemmän nuorisotoiminnan. – Yksi unelma olisi kerhoryhmä, johon koululaiset voisivat tulla tekemään läksyjä koulupäivän jälkeen, sillä monien lasten vanhemmat ovat iltaisin töissä. Aiomme kehitellä myös ohjelmaa, joka aktivoisi äitejä ja isoäitejä mukaan – mukavaa toimintaa koko perheelle. Vertaistukea vauvalaulusta Narvassa tapaamme osastonjohtajat, majurit Mihail ja Liudmila Baglain. Narvan osasto on Viron vilkkain, sillä tarve Sanalle ja avulle on suuri sosiaalisten ongelmien värittämässä rajakaupungissa. Myös nuorisotyössä on huomioitu perheiden sosiaaliset haasteet. – Tällä hetkellä meillä toimii vauvalaulu ja nuorisoryhmä, Liudmila Baglai selventää. – Monet vauvalaulussa käyvistä äideistä ovat itsekin vielä nuorisoa. Tästä syystä vauvalaulu on jaettu kahteen osaan, ensin leikkiin, lauluun ja yhdessäoloon lasten kanssa, ja sen jälkeen kokoonnumme äitien kanssa jakamaan yhteyttä. Yritämme keskustella näiden nuorten äitien kanssa ja antaa heille ajateltavaa ja pohdittavaa, etteivät he hukkaisi nuoruuttaan tyhjiin tai vahingoittaviin asioihin. – Tällä hetkellä ryhmässä käy kymmenkunta äitiä lapsineen. Joskus meillä on käynyt pari isääkin. Useimmilla äideillä on mukanaan yksi lapsi, mutta on mukana perhekin, joka tulee kokoontumiseen neljän lapsensa kera. Kesällä kävijämäärä kasvaa, koska päiväkodit ovat silloin kiinni. – Rehellisesti sanottuna olemme tuolloin täydessä kapasiteetissa, huoneemme kun on täynnä leluja, pehmoeläimiä ja askartelutarvikkeita, Mihail lisää naurahtaen. 8 Vauvalaulussa on tohina päällä! Tällä kertaa tunnilla koottiin rakennuspalikoista Baabelin torneja. Alh. vas. Narvan osastonjohtajat, majurit Mihail ja Liudmila Baglai. 14 SOTAHUUTO

[close]

p. 15

SOTAHUUTO 15

[close]

Comments

no comments yet