Terve elämä

 

Embed or link this publication

Description

Terve elämä on yksi Vihreä lippu -ohjelman teemamateriaaleista. Materiaalissa käsitellään niitä valintoja, jotka ovat hyväksi niin ihmisen kuin ympäristön hyvinvoinnille.

Popular Pages


p. 1

Terve elämä

[close]

p. 2

2 Sisältö 3 Johdanto 4 Ruoka 4 •• Terveyttä lautaselle 5 •• Kasvisten ja kausiruuan puolustuspuhe 6 •• Läheltä, luonnonmukaisesti ja oikeudenmukaisesti 7 •• Keittiössä ja ruokapöydässä 7 •• Sosiaalinen kestävyys lautasella ja ruokapöydässä 8 Liikkuminen 8 •• Miten meillä liikutaan? 9 •• Liikuntasuositukset 9 •• Hyötyliikunta ja arkiliikunta 10 •• Liikenne 11 •• Retkeily ja ulkoilu 12 •• Missä ympäristön ystävä liikkuu? 12 •• Liikkuminen ja sosiaalinen kestävyys 13 Tupakka ja päihteet 13 •• Tupakointi vahingoittaa 14 •• Törkypala nimeltään nuuska 14 •• Tupakan jäljet ulottuvat kauas 15 •• Viina ei ole nuorten juoma 15 •• Huumeet − maailman epäreiluin kauppa? 15 •• Tupakka, päihteet ja sosiaalinen kestävyys 16 Sosiaalinen kestävyys 17 Media ja Terve elämä 18 Ruoka − toimintavinkit 22 Liikkuminen − toimintavinkit 26 Tupakka ja päihteet − toimintavinkit 27 Sosiaalinen kestävyys − toimintavinkit 29 Lähteet SUOMEN YMPÄRISTÖKASVATUKSEN SEURA RY

[close]

p. 3

3 Johdanto Terveyden edistäminen on 2000-luvun Suomessa yhä merkittävämpi yhteiskunnallinen tavoite. Kansamme terveys on parantunut ja elinikä kasvanut huikealla tavalla viime vuosikymmeninä, mutta nyt meitä uhkaavat uudet sairaudet, jotka juontuvat hyvin pitkälti omista elämäntavoistamme. Samaan aikaan saamme kuulla uutisia yhteisen ympäristömme hälyttävästä tilanteesta. Ihmisväestö jatkaa kasvuaan ja trendi elämäntavoissa on ennemminkin materiaalin ja energian kulutusta kasvattava kuin niukkuuteen taipuvainen. Luonnonvaroja käytetään globaalisti yli niiden uusiutumisvauhdin ynnä kestämättömällä tavalla niin, että maapallon lajien monimuotoisuus kärsii. Lisäksi energian tuottaminen kiihdyttää ilmastonmuutosta, minkä seuraukset tulevat olemaan arvaamattomat. Merkittävimmät terveyteen liittyvät valintamme koskevat ruokaa, liikuntaa, tupakointia ja alkoholinkäyttöä. Kansainvälisten tutkimusten mukaan (Salonen A O 2012) voimme saavuttaa 12–14 vuotta lisää elinaikaa ruokavalion ja elämäntapojen tarkistamisella. Merkittävimmät ympäristöön liittyvät valintamme koskevat mm. ruokaa ja liikkumista. Onneksi on olemassa keinoja, jotka parantavat samaan aikaan sekä omaa terveyttämme, että edistävät kestävää kehitystä. Terve elämä, täältä tullaan!

[close]

p. 4

4 Ruoka Terveyttä lautaselle Ihminen voi vaikuttaa omaan terveyteensä erittäin paljon valitsemalla terveellisiä ruokia. Apunamme on valtion ravitsemusneuvottelukunta, joka on laatinut suomalaisen terveellisen ruokavalion perustaksi ravitsemussuositukset, joissa määritellään tarvittavien ravintoaineiden määrät ja lukumääräsuhteet. Terveellisen ruokavalion koostamisen apuvälineeksi on laadittu mm. ruokakolmio ja lautasmalli, joiden avulla voimme päivittäin tehdä hyviä ruokavalintoja. Valtion ravitsemusneuvottelukunta neuvoo meitä myös syömään säännöllisesti suunnilleen yhtä monta kertaa ja samoihin aikoihin päivän aikana. Säännöllinen syöminen auttaa pitämään verensokeritason tasaisena ja olon vireänä. Kun noudattaa säännöllistä ateriarytmiä, on helppo välttää huonoja välipaloja, liian suuria ruoka-annoksia ja iltasyömistä. Säännölliseen ateriarytmiin on tärkeä totutella jo lapsena, sillä nuorena opitut tavat luovat pohjaa tasapainoiselle ja kohtuulliselle syömiselle myös aikuisi­ässä. Lapset eivät pysty syömään yhtä suuria annoksia kuin aikuiset. Lasten ja nuorten olisi hyvä syödä joka päivä aamiainen, lounas, päivällinen, iltapala sekä yksi tai useampi välipala liikunnallisesta aktiivisuudesta riippuen. Ruoka vaikuttaa ihmisten terveyteen, mutta myös ympäristön terveyteen. Runsas kolmannes kaikista toimintamme ympäristövaikutuksista aiheutuu ruoasta. Ruuan ympäristövaikutuksista merkittävimpiä ovat ilmastovaikutukset ja rehevöityminen. Raaka-aineiden tuottamisesta koituu suurin ympäristökuormitus. Muita kuormituslähteitä ovat mm. ruuan kuljetus ja valmistaminen. Lautasmalli ja ruokakolmio (www.ravitsemusneuvottelukunta.fi)

[close]

p. 5

5 Kasvisten ja kausiruuan puolustuspuhe Ympäristön kannalta selkeä valinta on kasvispain­ ot­ teinen ruokavalio. Kasvissyöntiä tai mahdollisimman kasvispainotteista ruokavaliota voidaan perustella mm. sillä, että kasvisten tuottaminen vaatii vain kymmenesosan siitä energiasta, mikä kuluu lihan tuottamiseen. Näin ollen myös kasvihuonekaasupäästöt ovat pienemmät. Teuraseläimille syötetty vilja ja palkokasvit kuluttavat noin kolmanneksen maapallomme sadosta, mikä riittäisi ruokkimaan 3 miljardia ihmistä. Vaikka kasvisruokavalio on sekaruokavaliota huomattavasti ympäristöystävällisempi, kaikki kasviksetkaan eivät ole ilmaston ystäviä. Ympärivuotisessa kasvihuoneviljelyssä tuotetut vihannekset nostavat annoksen ilmastokuormaa huimasti. Tämän vuoksi on järkevää suosia sesongin mukaisia tuotteita eli kausiruokaa. Käytännössä tämä siis tarkoittaa talvisaikaan ennemminkin säilöttyjen kasvisten tai juuresten kuin tuoreiden kasvisten käyttöä. Kasvissyöjät elävät pitempään ja sairastuvat muita harvemmin sydän- ja verisuonitauteihin ja syöpään. Kasvisvoittoinen ruokavalio auttaa pitämään veren kolesterolin ja verenpaineen kurissa. Hyvä tavoite on nauttia päivittäin puolisen kiloa kasviksia. Tähän ei salaatti yksin riitä, vaan lisäksi tarvitaan hedelmiä, marjoja, juureksia ja palkokasveja. Lautasmallissa voidaan tehdä ympäristömyötäisiä valintoja lautasen eri osien sisällä ilman, että ravintoarvo ja -tasapaino kärsivät. Kasvispainotteinen ruokavalio on suomalaisten ravitsemussuositusten mukainen ja sen noudattaminen kohentaa terveyttä. Koulussa tai päivähoidossa kannattaa selvittää, millaiset ovat mahdollisuudet vaikuttaa lounasruuan sisältöön? Voisitteko tehdä aloitteen kasvisruokapäivästä tai jopa liharuokapäivästä, jolloin lihaa syötäisiin ainoastaan kerran viikossa? Koulu- ja päiväkotiruokailussa olisi myös hyvä suosia kaudenmukaisia tuotteita ja paras ruoka olisikin kaudenmukainen kasvis(-painotteinen) ruoka.

[close]

p. 6

Läheltä, luonnonmukaisesti ja oikeudenmukaisesti 6 Lähiruoka ja luomuruoka Reilu kauppa Ruuan ekologisuutta ja terveellisyyttä pohdittaessa Reilu kauppa liittyy ennen kaikkea puhutaan usein lähiruuasta ja luomuruuasta. Näiden ruuan vastuullisuuteen. Reilun kaupan valitseminen ei kuitenkaan automaattisesti ole palve- idea on, että kehitysmaiden viljelijät lus ympäristölle tai terveydelle. Luomuruoka saattaa ja työntekijät saavat tuotteistaan ja päätyä lautasellemme toiselta puolelta maapalloa ei- työstään riittävän korvauksen. Lisäksi kä se automaattisesti tarkoita vastuullisesti tuotettua Reilun kaupan kriteereissä määritel- ruokaa. Lähiruoka puolestaan on kinkkinen käsite, lään työntekijöiden oikeuksiin, työ- Reilun kaupan sillä sitä ei ole virallisesti määritelty. Näin ollen esi- oloihin ja ympäristöön liittyviä teki- merkki merkiksi ruuan tuottajat saattavat mielellään käyttää jöitä. Tärkeää on myös lapsityövoiman sitä markkinointitarkoituksissa. käyttämisen kieltäminen. Yleisesti lähiruualla tarkoitetaan ruokaa, joka tuotetaan lähellä (esim. alle 100 km:n päässä) ja joka Kasvattaminen, kerääminen, edistää lähialueen taloutta ja työllisyyttä. Lähiruuan kalastus ja viljely kuljetusmatka ja -tapa saattavat olla hyvinkin lyhyet Jos haluaa olla täysin varma ruokansa alkuperästä, ja ekologiset, mutta tämä ei ole itsestäänselvyys. Jos kasviksia ja hedelmiä on mahdollista kasvattaa it- pieniä kuormia kuljetetaan autoilla, saattavat hiili- se vaikka omalla takapihallaan tai parvekkeellaan. dioksidipäästöt nousta yllättävän korkeiksi. Lähiruu- Myös koulun tai päiväkodin pihalle voi perustaa an vastuullisuutta ja kestävyyttä voidaan kuitenkin kasvimaan. perustella kansallisen ja seudullisen kulttuurin nä- Myös sienestys, kalastus sekä yrttien ja marjojen kökulmasta. Lisäksi lähiruoka tukee kansallista ruo- poimiminen ovat erittäin oivallisia ruuanhankintata- kahuoltoa eli toimii omalta osaltaan Suomen oma- poja – niin ympäristön kuin ihmisen terveyden kan- varaisuuden turvaajana. nalta. Marjojen ja sienten poimintaretkellä saadaan ”Luomu” tarkoittaa luonnonmukaista ja luomu- hyötyliikuntaa ja saalis on mitä terveellisintä herkkua. tuotantoa valvotaan tarkasti. Luonnonmukainen Lisäksi ympäristökuormitus on minimissään, jos ja maataloustuotanto on tiettyihin tuotantomenetel- kun retkelle ja retkellä liikutaan omin voimin. Lisäksi miin liittyvää kasvinviljelyä, kotieläintuotantoa se- saadaan vielä annos mukavaa yhdessäoloa sekä rau- kä elintarvikkeiden jatkojalostusta ja markkinointia. hoittumista luonnon helmassa. Marja- tai sieniretki Luomutuotannossa pyritään siihen, että tuotteiden sopii vallan mainiosti myös päivähoito- tai koulu- valmistusmenetelmät eivät ole haitallisia ympäristölle päivään! eivätkä ihmisten, kasvien tai eläinten terveydelle ja hyvinvoinnille. Näin ollen perusteet luomun ekologisuudelle ovat vahvat. Luomuruoka koetaan puhtaammaksi ja terveellisemmäksi kuin tavanomaisin keinoin tuotettu ruo- Keittiössä ja ruokapöydässä Ruuan valmistaminen ka. Luomun suhteen ei kuitenkaan ole vielä tehty Ruoka ei ole vain elimistömme polttoainetta, vaan riittävästi tutkimuksia terveellisyyden tieteelliseksi ruokailu on parhaimmillaan päivän odotettu, toisten todistamiseksi. kanssa jaettu virkistymishetki. Koulussa ja päiväko- Koulussa tai päivähoidossa kannattaa selvittää, dissa syödään yhdessä päivittäin ja yhteinen lounas- olisiko lähiruuan ja luomun osuutta lounasruuassa hetki on arvokas kasvatuksellinen ja sosiaalinen mah- mahdollisuutta lisätä. dollisuus. Ruokailun tarkoituksena on edistää lapsen ja nuoren hyvinvointia sekä terveyttä. Päiväkodissa ja koulussa tapahtuvan ruokailun kautta opitaan tärkeitä ruokaan liittyviä asioita: mil- lainen on terveellinen ruokavalio, miten koostetaan terveellinen ja tasapainoinen annos, miten suhtau- dutaan uusiin makuihin, millainen on suomalainen ruokakulttuuri, millaisia makuja tulee muualta maa- Luomumerkkejä ilmasta, miten käyttäydytään ja toimitaan jne.

[close]

p. 7

Ruokailuhetken viihtyisyyteen vaikuttavat myös ruokailutavat sekä tietenkin ruokailuympäristön viihtyisyys. Yhteisen ruuan äärellä voidaan opetella toisten huomioon ottamista ja hyviä ruokailutapoja. Tavoitteena on, että ruokaa opitaan arvostamaan siinä määrin, että sitä ei edes haluta haaskata. Koulu- ja päiväkotiruokailu on myös oivallinen tapakasvatuksellinen tilaisuus. Millä tavalla ruokailuhetkestä syntyy miellyttävä, rauhallinen ja virkistävä tuokio? Olisiko ruokalan viihtyisyydessä parantamisen varaa? Millaisia ruokatapoja noudatetaan? Ympäristön kannalta päiväkoti- tai kouluruokailussa oleellisia ovat mm. valinnat kasvisruuan ja sekaruuan välillä tai se, syödäänkö lautanen tyhjäksi. Välipalat Päivähoidossa ja useissa kouluissa tarjotaan lounaan lisäksi välipalaa. Näiden välipalojen tulee olla ravitsemussuositusten mukaisia eli terveellisiä ja ravitsevia. Kuten tutkimuksissa on havaittu, epäterveelliset välipalat ovat lasten ja nuorten mieleen. Jotta he päätyisivät valitsemaan koulun tarjoaman järkevän välipalan, välipalojen suunnittelussa olisi tarpeen osallistaa lapsia ja nuoria: millaiset välipalat ovat heille mieleen? Ympäristön kannalta olisi mielekästä miettiä eritoten sellaisia välipalavaihtoehtoja, jotka edistävät kestävää kehitystä. Kuinka välipaloissa voidaan huomioida esimerkiksi kausiruoka ja kasvispainotteisuus? Entä kuinka pitkälle jalostettuja tuotteita tarjotaan, ja miten ne on pakattu? Ruuan jälkeen Suomalaiset heittävät roskiin 25–30 kiloa syömäkelpoista ruokaa vuosittain. Ruokaa haaskaantuu etenkin pilaantumisen ja ylivalmistuksen vuoksi. Muita poisheittämisen syitä ovat lautaselle jätetyt tähteet ja umpeutunut päiväys ruokapakkauksessa. Eniten pois heitellään vihanneksia, kotiruokaa ja maitotuotteita, ja melkein puolet on edelleen poisheittohetkellä täysin syömäkelpoista. Poisheitetyn ruoan arvo on yhteensä 0,4 miljardia euroa ja vastaa 100 000 auton päästöjä. Ruuan poisheittäminen ei ole mistään näkövinkkelistä perusteltua eikä järkevää. Roskiin tai kompostiin joutuvan ruuan tuottamiseen on sen elinkaaren aikana käytetty valtava määrä luonnonvaroja ja pahimmillaan kaatopaikalle päätynyt ruoka jatkaa ilmaston pilaamista tuottamalla kasvihuonekaasuja. Lasten ja nuorten kanssa ensimmäinen helppo tapa ruokajätteen vähentämiseen on syödä lautanen tyhjäksi. Millä tavalla voitaisiin huolehtia siitä, että kukin ottaa lautaselleen vain sen minkä syö? Mutta samalla syö riittävästi ja riittävän monipuolisesti. Olisi hyvä, jos lapsilla ja oppilailla olisi helposti mahdollisuus santsaamiseen. Sosiaalinen kestävyys lautasella ja ruokapöydässä Kuinka syömällä edistetään hyvinvointia, tasavertaisuutta, oikeudenmukaisuutta, yhteisöllisyyttä ja osallisuutta? Ruokavalinnat liittyvät globaaliin oikeudenmukaisuuteen ja eettisiä valintoja helpottamaan on luotu mm. Reilun kaupan merkki. Ruuan alkuperän selvittäminen auttaa arvioimaan, liittyykö lautasen sisältöön jotakin eettisesti arveluttavaa. Lähiruuan (paikallisruuan) suosiminen on useimmiten hyvä valinta, sillä Suomessa työolosuhteita valvotaan tarkasti. Kasvisruuan valitseminen on yhteydessä globaaliin oikeudenmukaisuuteen ja tasavertaisuuteen. Lihapitoinen ruokavalio ei ole mahdollinen kaikille maailman asukkaille, sillä lihaa ei yksinkertaisesti riitä kaikille. Kasvisruokaa suosimalla voimme vaikuttaa siihen, että ruokaa riittää paremmin kaikille, kun ihmisravinnoksi kelpaavaa apetta ei syötetä teuraseläimille. Maailmassa on edelleen noin miljardi aliravittua ihmistä. Lautasen tyhjäksi syöminen on osaltaan merkki ruuan arvostuksesta. Ymmärretään, että ruoka ei ole itsestäänselvyys: sen eteen on tehnyt töitä moni ihminen viljelijästä keittäjään. Vaikka annoksen rippeitä ei kukaan aliravittu voi saada lautaselleen, on hänellä tulevaisuudessa paremmat mahdollisuudet ruokaan, kun sitä ei haaskata meillä vauraissa länsimaissa. 7

[close]

p. 8

8 Liikkuminen Jokainen ihminen tarvitsee liikuntaa pysyäkseen terveenä ja toimintakykyisenä. Liikkujan lihakset ja luusto vahvistuvat ja sydän jaksaa pumpata verta elimistön tarpeisiin paremmin kuin sohvaperunalla. Liikunta auttaa myös painonhallinnassa yhdistettynä terveelliseen ruokavalioon. Liikunnalla voidaan välttää myös monia sairauksia. Liikunta lisää keskittymiskykyä ja parantaa muistia. Nukahtaminen helpottuu ja unen laatu paranee. Liikunnan avulla mieliala kohenee ja taitojen karttuessa itsetunto voimistuu. Liikunnan kautta opitaan myös vuorovaikutustaitoja ja toisten huomioon ottamista. Liikunnalla voi olla myös kielteisiä vaikutuksia. Liikunnan parissa sattuu tapaturmia ja loukkaantumisia luonnollisestikin todennäköisemmin kuin sohvalla maaten. Liikunnassa on tärkeää muistaa myös kohtuus. Liian runsas liikunta tai yksipuolinen treenaaminen voi johtaa erilaisiin fyysisiin tai jopa henkisiin vammoihin. Miten meillä liikutaan? Tutkimustulokset suomalaislasten ja -nuorten liikunnasta eivät ole riemukasta luettavaa. Ainoastaan alle puolet lapsista ja nuorista liikkuu liikuntasuositusten mukaisesti. Aktiivisimmillaan lapset ovat 12 vuoden iässä, mutta tämän jälkeen liikkuminen vähenee: 16–18-vuotiaista riittävästi liikkuu vain kolmannes. Lapset ja nuoret liikkuvat vähemmän kuin ennen. Merkittävänä syynä on se, että istumisen määrä on kasvanut. Kehitys on ollut räjähdysmäisen nopeaa ja nuorista iso osa viettää peräti 6–8 tuntia päivässä

[close]

p. 9

viihdemedian parissa. Tämän lisäksi lyhyiden matkojen kulkeminen kävellen tai pyörällä on vähentynyt, kun lyhyitäkin matkoja kuljetaan moottorin varassa. Kaverisuhteita ylläpidetään sosiaalisessa mediassa sen sijaan, että tavattaisiin kavereita kasvotusten. Tietoteknistyminen ei koske ainoastaan kouluikäisiä lapsia ja nuoria, vaan istuminen ruudun äärellä aloitetaan jo päiväkoti-ikäisenä. Ulkoleikit ovat vaihtuneet tietokoneiden, videoiden ja pelien parissa vietettyyn aikaan. Liikkuminen on jo niin vähäistä, että lasten normaali fyysinen kasvu ja kehitys ovat vaarantuneet. Kyselytutkimusten perusteella tiedetään, että vapaa-aikaan kuuluva varsinainen liikunnan harrastaminen ei ole vähentynyt vaan jopa lisääntynyt, mutta muun arkisen liikunnan väheneminen on johtanut siihen, että lapset ja nuoret ovat lihoneet, ja heidän fyysinen kuntonsa on huonontunut. Nuorten suomalaisten ylipainoisten osuus on viimeisten 30 vuoden aikana kolminkertaistunut. Suomalaiset istuvat liian suuren osan valveillaoloajastaan. Pitkäaikaisella istumisella on monia haitallisia vaikutuksia terveyteen ja istuminen on haitallista myös liikuntasuosituksia noudattaville, jos muu aika vietetään pääsääntöisesti istuen. Ei siis riitä, että liikkuu harrastuksissa ja työmatkoilla, jos loppuajan viettää istuen. Terveyshaittoja voidaan vähentää paitsi istumisaikaa vähentämällä, myös istumisen säännöllisellä tauottamisella. Liikuntasuositukset Kaikenikäisille suomalaisille on laadittu ikätasoon soveltuvat liikuntasuositukset, jotka ohjaavat liikkumaan terveyden kannalta soveliaan määrän. Liikkua voidaan monella muullakin tapaa kuin urheilukentillä ja liikuntasaleissa. Liikuntasuosituksissa puhutaan fyysisestä aktiivisuudesta, millä tarkoitetaan kaikkea toimintaa, joka kuluttaa enemmän energiaa kuin paikallaan oleminen. Esimerkiksi paikasta toiseen siirtyminen kävellen tai pyöräillen on fyysistä aktiivisuutta, mutta saman matkan liikkuminen autolla tai mopolla ei ole. Alle kouluikäisille lapsille on laadittu omat liikuntasuositukset, jotka on tarkoitettu ohjaamaan liikuntaa lasten päivähoidossa. Suositusten mukaan lapsi tarvitsee joka päivä vähintään kaksi tuntia reipasta liikuntaa. Kouluikäisten lasten liikuntasuosituksissa puolestaan sanotaan, että ”Kaikkien 7–18-vuotiaiden tulee liikkua vähintään 1–2 tuntia päivässä monipuo- Liikuntasuositus 13–18-vuotiaille. UKK-instituutti ja Nuori Suomi ry 2008. (www.tervekoululainen.fi) lisesti ja ikään sopivalla tavalla. Yli kahden tunnin pituisia istumisjaksoja tulee välttää. Ruutuaikaa viihdemedian ääressä saa olla korkeintaan kaksi tuntia päivässä.” Hyötyliikunta ja arkiliikunta Me kaikki liikumme joka päivä arkisissa puuhissamme: kävelemme kauppaan, kurottelemme ylähyllyltä tavaroita, konttaamme imurin kanssa sängyn alla. Tätä arkista liikkumista kutsutaan hyötyliikunnaksi tai arkiliikunnaksi. Nappivalinta ympäristön kannalta on kaikki sellainen hyötyliikunta, joka säästää luonnonvaroja, kuten energiaa tai materiaaleja. Selkeimpiä esimerkkejä ovat kävely ja pyöräily moottoriajoneuvon käytön sijaan sekä portaiden kiipeäminen hissillä ajon sijaan. Ylipäätään nyrkkisääntönä voi pitää sitä, että ”moottori olet sinä”. Liikuta itseäsi paikasta toiseen, niin sekä oma että ympäristön terveys kiittävät. Liikkuvamman koulu- ja päiväkotipäivän avuksi on tarjolla paljon tukea. Yksi oleellisin on Liikkuva koulu -ohjelma, josta voi saada monenlaista tukea ja ideoita liikkeen lisäämiseksi koulupäivään. Liikettä voidaan lisätä ja toisaalta liikkumatonta, passiivista aikaa vähentää monilla erilaisilla toimenpiteillä, kuten lisäämällä liikkumaan kannustavaa tekemistä, vähentämällä pitkiä istumisjaksoja, katsomalla liikkumista rajoittavia järjestyssääntöjä kriittisellä silmällä ja ottamalla oppilaat mukaan liikkuvamman koulupäivän, viihtyisämpien tilojen ja toimivamman koulupihan suunnitteluun. Oman alueesi liikkuvat koulut ja ideoita löydät Liikkuvan koulun nettisivuilta. 9

[close]

p. 10

10 Liikenne Retkeily ja ulkoilu Liikenne aiheuttaa noin kolmanneksen maailman ilmastonmuutokseen vaikuttavista hiilidioksidipäästöistä ja Suomessakin viidenneksen. Liikenteessä kuluu viidennes Suomessa käytetystä energiasta. Luonnonvaroista vähintään viidennes käytetään liikennevälineiden ja -väylien tuotantoon. Miten sitten tulisi toimia, että liikenteen aiheuttama ympäristökuorma vähenisi? Kuinka kuljettuja ja kuljetettavia kilometrejä tulisi vähemmän? Terveen elämän näkövinkkelistä helpoin ratkaisu on käyttää omaa kauramoottoria aina, kun se on mahdollista. Lapsena opittu pyöräilytaito ja tottumus liikkua välimatkat kävellen tai pyörällä kantavat myös nuoruuteen ja aikuisuuteen. Ympäristön sekä oman ajankäytön kannalta on fiksua miettiä, ovatko kaikki matkat tarpeellisia. Liikunnan rooli koulussa ja päiväkodissa liittyy ennen kaikkea matkaamistapoihin sekä päivän aikana tapahtuvaan liikkumiseen. Millä tavalla saisitte moottoriajoneuvojen käyttöä vähennettyä ja kannustettua mahdollisimman monet liikkumaan joko jalkaisin tai polkupyörällä? Pyöräilevät ja kävelevät koulubussit -hanke on koululaisperheiden arkea helpottava sosiaalinen innovaatio, jota on toteutettu parinkymmenen vuoden ajan eri puolilla maailmaa. Pyöräilevissä ja kävelevissä koulubusseissa matka kouluun pyöräillään tai kävellään aikuisen johdolla ryhmässä. Yhteistä matkantekoa nimitetään koulubussiksi, koska letka kulkee ennalta sovitun reitin ja aikataulun mukaan. Bussin kyytiin voi liittyä tapaamispaikkoina toimivilta ”pysäkeiltä”. Ulkona liikkuminen on helppoa, halpaa, hauskaa ja hyödyllistä. Lasten pihaleikit ovat hyötyliikuntaa luonnollisimmillaan. Vähän vanhempana ulkona voi harrastaa niin kunnon kohottamiseen tähtäävää liikuntaa kuin hyötyliikuntaakin kuten haravointia, lumen kolaamista tai puutarhassa kuokkimista. Ulkoliikuntalajeissa on lukuisia sellaisia vaihtoehtoja, jotka eivät juuri kaipaa rakennettua ympäristöä, ehkä korkeintaan asvalttia: lenkkeily, rullaluistelu, skeittaus, parkour, sauvakävely, melonta, hiihto jne. Retkeily on siitä mukava harrastus, että se sopii kaikille, myös kouluun ja päivähoitoon. Retkeily ei vaadi erityisiä erätaitoja, ja retki se on pienikin retki vaikka lähimetsikköön. Retkeilyn hyötyjen lista on pitkä, tässä muutama: kunto kohenee, unen laatu paranee, stressi vähenee, ympäristöherkkyys paranee, luontosuhde kohenee, luonto tarjoaa ilmaiset leikkivälineet ja parhaassa tapauksessa ruokaa kuten sieniä ja marjoja.

[close]

p. 11

11 Missä ympäristön ystävä liikkuu? Useat meistä huoltavat terveyttään kuntoilemalla ja liikkumalla erilaisissa rakennetuissa kohteissa, kuten liikuntahallissa, uimahallissa tai urheilukentällä. Ympäristön kannalta kaikkein parhaimpia paikkoja ovat sellaiset, joiden rakentamiseen ja ylläpitoon tarvitaan mahdollisimman vähän luonnonvaroja. Malliesimerkkeinä toimivat vaikka retkiluistelu ja suunnistus, joita harrastetaan rakentamattomassa luonnonympäristössä. Toisesta ääripäästä löytyvät jäähallit ja uimahallit, joiden ylläpitoon kuluu jatkuvasti vettä ja sähköä. Ympäristöä ajatteleva liikkuja voi siis valita liikuntalajinsa myös sen mukaan, kuinka paljon lajin harrastuspaikka kuluttaa luonnonvaroja. Harrastuspaikan ohella yksi oleellinen tekijä on myös lajin vaatimat varusteet ja välineet. Kuinka pal- jon niiden valmistus tai käyttö kuluttaa luonnonvaroja? Nyrkkisääntönä voi pitää, että mitä vähemmän varusteita tarvitaan, sitä parempi se on ympäristön kannalta. Varusteiden ja välineiden hankinnassa kannattaa muistaa myös kirpputorit, lainaaminen, yhteiskäyttö ja muut keinot välttää uutena ostamista! Jos haluaa pitää harrastustensa luonnonvarojen kulutuksen alhaisena, kannattaa niihin kulkea jalan, pyörällä tai julkisilla liikennevälineillä. Tavallisimpien harrastusten luonnonvarojen kulutuksesta suurimman osan aiheuttaakin juuri matkustaminen harrastuspaikkaan! Lasten ja nuorten kannalta parhaita ovat sellaiset liikuntapaikat, joihin he voivat itse liikkua, oman lihasenergian turvin. Erityisen tärkeässä asemassa

[close]

p. 12

12 tästä lähtökohdasta ovat koulujen ja päiväkotien kiharrastukseni ei vie liikuntamahdollisuuksia pois sekä kodin välittömän lähiympäristön tarjoamat keneltäkään muulta. Liikuntaa voi siis ”kuluttaa” liikuntamahdollisuudet. hyvillä mielin, kunhan samalla muistaa huomioi- Voisitteko kunnostaa päiväkodin/koulun pihan da ympäristövaikutusten minimoinnin. Liikunnan paremmin liikuntaa palvelevaksi? Piha-alueet ovat kautta voidaan saavuttaa paljon yhteisöllisyyden ja erinomaisia kohteita lähiliikuntapaikoille. Koulu- osallistumisen saralla. Päiväkodin/koulun liikun- pihojen yhteyteen toteutettu lähiliikuntapaikka on takäytännöt kuten välituntiliikunta, muu ulkoilu, aktiivisesti käytössä sekä päiväaikaan välitunti- ja liikuntapäivät, liikuntakerhot ja retket ovat oival- opetuskäytössä että kouluajan ulkopuolella koko lä- lisia mahdollisuuksia osallistaa lapset ja nuoret hiympäristön yhteisenä vapaa-ajan liikuntapaikkana. suunnitteluun sekä toteuttamiseen. Lisäksi yhteiset Nuori Suomi on koonnut nettisivuilleen tukea ja tie- hauskat liikuntatapahtumat ovat omiaan lujittamaan toa lähiliikuntapaikkojen rakentamisesta. yhteishenkeä ja lisäämään kokonaisvaltaista hyvin- vointia. Liikunta ja sosiaalinen kestävyys Terveyttä ja hyvinvointia edistävä liikunta on myös kivaa ja siihen kuuluvat reilut pelisäännöt. Tur- Kuinka liikkumalla edistetään hyvinvointia, tasa- ha kilpailuhenkisyys kannattaa riisua pois. Median vertaisuutta, oikeudenmukaisuutta, yhteisöllisyyttä tarjoamia malleja urheilijoista kannattaa myös tarkas- osallisuutta? tella kriittisesti: huippu-urheilija ei välttämättä välitä Liikunta on siitä mukava juttu, että minun lenk- liikunnan terveellistä ilosanomaa parhaimmillaan.

[close]

p. 13

Tupakka ja päihteet 13 Liikkuminen ja syöminen ovat meille elinehtoja, toisin kuin tupakka ja päihteet. Tupakalla, alkoholilla ja huumeilla voi pilata oman terveytensä, ja niillä on oma roolinsa myös ympäristön pahoinvoinnissa. Tupakointi vahingoittaa Uutiset suomalaisnuorten tupakointirintamalta ovat onneksi melko valoisia. Valtaosa nuorista on tupakoimattomia. Nuorten tupakkakokeilujen ja tupakoinnin yleisyys on laskenut sekä tytöillä että pojilla viimeisten 35 vuoden aikana (Nuorten terveystapatutkimus). Nuoret ovat hyvin perillä tupakan käytöstä aiheutuvista vakavimmista terveysongelmista, kuten keuhkosyövästä. Haitat mielletään kuitenkin aikuisuuteen kuuluviksi ongelmiksi, ja tupakoiva nuori ei yleensä näe itseään tupakoivana aikuisena. Monet haitat alkavat kuitenkin ilmetä jo välittömästi tupakoinnin yhteydessä tai lähitulevaisuudessa. Puhumattakaan siitä, että tupakointi aiheuttaa riippuvuutta. Tupakoinnilla voi vahingoittaa myös muiden terveyttä. Tupakoijien lähipiiri voi kärsiä tupakoinnista usealla eri tavalla, päällimmäisenä savuhaitat. Passiivinen tupakointi tarkoittaa sivullisten altistumista tupakansavulle. Tupakansavun myötä ilmaan leviää ainesosia, joista joidenkin vaikutukset ovat jopa haitallisempia kuin tupakoijan oman tupakoinnin savussa. Passiivinen tupakointi aiheuttaa samoja terveyshaittoja kuin tupakointi. Tupakalla on myös tiivis yhteys ympäristön hyvinvointiin. Vuosittain ympäristöön jää maailmanlaajuisesti noin 5,3 triljoonaa tupakantumppia. Tämä ongelmajätevuori painaa 25 miljoonaa tonnia. Filttereiden maatuminen voi kestää jopa 12 vuotta. Tumpeissa on vaarallisia ja ympäristöön liukenevia kemikaaleja, kuten mm. kadmiumia, arsenikkia ja lyijyä, jotka huuhtoutuvat vesiin, kun tuuli ja sade kuljettavat maahan heitetyt tumpit vesistöihin. Yhden tupakantumpin hajoaminen kestää 1,5 vuotta makeassa vedessä ja noin kolme vuotta merivedessä. Linnut ja meren eläimet voivat vahingoittua tai kuolla niitä syötyään. Törkypala nimeltään nuuska Nuuska on tupakkatuote, kuten tupakkaa sisältävät savukkeetkin. Suomalaisten nuuskakokeilut vähenivät vuoteen 2007 asti, mutta nuuskan käyttö on lisääntynyt viime vuosina erityisesti pojilla. Nuuska on melkoinen törkypala. Nuuskaajan huulen alle olevassa biitissä on ainakin 2 500 kemiallista yhdistettä. Noin puolet nuuskasta on tupakkaa, jonka lisäksi nuuskassa on mm. raskasmetalleja sekä jäänteitä tuholais- ja kasvimyrkyistä. Nuuska sisältää 28 syöpää aiheuttavaa ainetta. Nuuskaaja tekee erityisesti hallaa omalle suulleen. Nuuska valmistetaan tupakasta, joten sen tuotannon aiheuttamat ympäristöongelmat kulkevat käsi kädessä tupakan kanssa.

[close]

p. 14

14 Tupakan jäljet ulottuvat kauas Tupakanviljely on enenevässä määrin siirtynyt kehitysmaihin, joissa ilmasto-olosuhteet ovat suotuisat ja työvoimakustannukset alhaiset. Tupakan viljelyllä ja tupakkatuotteiden valmistuksella on suora vaikutus luontoon sekä paikallisen väestön elinkeinoihin ja ravitsemustilanteeseen. Tupakan tuotantoon käytetty maa-ala on pois muun muassa ruuan tuotannosta. Tupakan kasvattaminen edellyttää lannoitteita ja hyönteismyrkkyjä, jotka osaltaan aiheuttavat vahinkoa ympäristölle. Tiedonpuutteen vuoksi myrkkyjä käytetään usein viljelijän terveydelle ja ympäristölle vaarallisella tavalla. Tupakointi edistää myös ilmastonmuutosta, sillä tupakan vuoksi joudutaan kaatamaan paljon metsää, jolloin maapallon hiilidioksidin sitomiskapasiteetti pienenee. Metsää kaadetaan, jotta tupakan kuivattamiseksi ja aromatisointiin saadaan polttopuuta. Tupakan tuotanto kytkeytyy myös eläinten oikeuksiin. Eläinten kodit katoavat sademetsistä, kun puita kaadetaan tupakan viljelyä ja kuivatusta varten. Lisäksi tupakkateollisuus käyttää koe-eläimiä tutkiessaan tupakansavun vaarallisuutta.

[close]

p. 15

15 Viina ei ole nuorten juoma Suomalaisten nuorten alkoholin käytössä on tapahtunut myönteistä kehitystä 2000-luvulla. Täysraittiiden nuorten osuus on kasvanut ja alkoholin viikoittainen käyttö on vähentynyt. Nuoren elimistö on huomattavasti alttiimpi alkoholin haitoille kuin aikuisen elimistö ja alkoholilla on pitkä lista erilaisia terveysvaikutuksia. Monet alkoholin aiheuttamista haitoista liittyvät itse juomistilanteisiin. Suomalaisilla nuorilla tapaturmat ovat ehkä merkittävin alkoholin käyttöön liittyvä yksittäinen haitta. Lisäksi alkoholi on osatekijä suurimmassa osassa väkivaltarikoksia sekä lisää todennäköisyyttä seksuaaliselle hyväksikäytölle. Alkoholijuomilla kuten kaikilla teollisesti valmistettavilla tuotteilla on ympäristövaikutuksia. Alkoholijuomat valmistetaan viljatuotteista ja hedelmistä, joita voitaisiin käyttää sellaisenaan ravinnoksi tai vaihtoehtoisesti peltopinta-ala käyttää jonkin hyödyllisemmän tuotteen viljelyyn. Esimerkiksi kahden ison oluttölkillisen juominen vastaa ympäristövaikutuksiltaan suunnilleen 350 gramman ruisleipäpussukkaa tai kahden pyykinpesukoneellisen pyörittämistä. Huumeet − maailman epäreiluin kauppa? Huumerintamalta kuuluu valitettavasti huonoja uutisia. Nuorten kannabiskokeilut ovat lisääntyneet viime vuosina ja myös muita huumeita kuin kannabista kokeilleiden osuus oli myös hieman kasvanut. Myös asenteet kannabiksen käyttöä kohtaan ovat muuttuneet aiempaa sallivammiksi. Huumeiden terveysvaikutuksista on mahdotonta laatia yhtä listaa, sillä eri huumeiden vaikutukset vaihtelevat lievistä oireista aina kuolemaan saakka. Huumeiden tuotantoon ja kauppaan liittyy valtava määrä ongelmia kaikkien kestävän kehityksen ulottuvuuksien näkökulmasta (ekologinen, taloudellinen ja sosiaalinen ulottuvuus). Huumeiden tuotanto, salakuljetus ja kauppa ovat Suomessakin kansainvälistä järjestäytynyttä rikollisuutta, johon liittyy mm. rahanpesua, varastetun tavaran kauppaa ja väkivaltaa. Huumekuriirien eli huumeiden salakuljettajien hankinnassa käytetään usein hyväksi ihmisten hädänalaista tilannetta. Huonoista taloudellisista olosuhteista tulevia ihmisiä värvätään salakuljettajiksi, jotka kantavat valtavan suuren riskin mitätöntä korvausta vastaan. Huumeiden kansainvälistä salakuljetusta harjoittavat rikollisryhmät ovat kiinteästi mukana myös ihmiskaupassa. Rikollisorganisaatiot järjestävät laittomia maahantulokuljetuksia. Ne sitovat kuljettamansa ihmiset velkaantumisella mm. seksityöläisiksi tai pimeäksi työvoimaksi, jolta puuttuu kaikki oikeudet. Näiden taloudellisten ja sosiaalisten ongelmien ohella huumeisiin liittyy myös ekologisia ongelmia. Huumekasvien viljely pitää yllä yksipuolista tuotantoa ja heikentää näin ollen viljelysmaan tuottavuutta. Suuri osa huumeiden raaka-aineista tulee alueilta, joiden asukkailla on niukasti toimeentulovaihtoehtoja. Tilanteeseen pyritään vaikuttamaan muun muassa YK:n kehitysohjelmilla, joiden tavoitteena on tarjota alueen viljelijöille ja maatyöläisille korvaavia viljelyvaihtoehtoja. Huumeiden valmistuksesta syntyvät myrkylliset jätteet jäävät useimmiten pilaamaan ympäristöä. Koska toiminta on laillisen valvonnan ulkopuolella, luonnolle aiheutuvaa kuormitusta ei valvota kuten muussa teollisessa tuotannossa. Valmistajien mielissä luonnonsuojelu ei ole etusijalla. Tupakka, päihteet ja sosiaalinen kestävyys Globaalin oikeudenmukaisuuden, tasavertaisuuden ja hyvinvoinnin näkövinkkelistä tupakka ja huumeet ovat massiivinen ongelma. Tupakan viljelymaissa työntekijöiden elinolot ovat huonot ja terveys vaarassa. Tupakkayhtiöt eivät kuulu eturiviin silloin, kun etsitään vastuullisimpia yrityksiä. Huumeiden suhteen ongelmat ovat vielä paljon valtavampia huumeiden laittomuuden vuoksi. Huumeisiin liittyy kansainvälistä rikollisuutta, ihmisoikeusrikkomuksia, hyväksikäyttöä, ihmiskauppaa…

[close]

Comments

no comments yet