Joululehti - Sotahuuto, 12/16

 

Embed or link this publication

Description

Pelastusarmeijan kuukausijulkaisu

Popular Pages


p. 1

SOTAHUUTO | KRIGSROPET | PELASTUSARMEIJAN LEHTI | JOULUKUU 2016 | 6 € JOULULEHTI Joulupata 110 vuotta Pelastusarmeija toivottaa siSuOnTAaHtUtUuTOa jo1 ulua

[close]

p. 2

SOTA HUUTO JOULULEHTI 2016 Sotahuuto on Pelastusarmeijan lehti, joka ilmestyy 11 kertaa vuodessa Se kertoo Pelastusarmeijan maailmanlaajuisesta työstä ja tarjoaa artikkeleissaan hyvää sanomaa. KRIGSROPET Frälsningsarméns tidning i Finland Tilaukset: puh. (09) 681 2300, sotahuuto@pelastusarmeija.fi, www.pelastusarmeija.fi/sotahuuto Tilaushinnat: Suomeen ja Viroon vuosikerta 40 €, muihin maihin 50 € Pelastusarmeijan virallinen äänenkannattaja Suomessa 126. vuosikerta Kansallinen päämaja ja toimitus: Uudenmaankatu 40, Helsinki Postiosoite: PL 161, 00121 Helsinki Puhelinvaihde: (09) 681 2300 Sähköposti: sotahuuto@pelastusarmeija.fi Kotisivut: www.pelastusarmeija.fi, www.facebook.com/pelastusarmeija Kansallinen johtaja: Eversti Patrick Naud Vastaava toimittaja: Eija Kornilow Toimitussihteeri ja ulkoasu: Toni Kaarttinen Toimituskunta: Anne-Dore Naud, Eija Kornilow, Anne Fredriksson, Saara Ertamo, Joona Junkkari, Toni Kaarttinen, Perustaja: William Booth Kansainvälinen johtaja: Kenraali André Cox Kansainvälinen päämaja: The Salvation Army, IHQ, 101 Queen Victoria Street, London EC4P 4EP, UK Toimitus ei vastaa pyytämättä lähetetyistä kirjoituksista Painopaikka: Painotalo Plus Digital Oy, Lahti 2016 ISSN 0356-3340 Kansikuva ja sivun 2 kuva: Jallu K. Koski 2 SOTAHUUTO Suomen ja Viron Pelastusarmeijan joulutervehdys En julhälsning från Frälsningsarmén i Finland och Estland

[close]

p. 3

Joulun kertomus on Julens berättelse är ihmeellinen! underbar! Jumala koputtaa ihmiskunnan ovelle ja antaa lahjaksi pienen lapsen tänne pimeyden keskelle. Tämä lapsi on oleva Jumalan Valo, joka valaisee tien sille, joka tahtoo kulkea oikealla tiellä! Jumala tulee ihmiseksi Jeesuksessa. Hän on ystävä jokaiselle, myös köyhälle, elämän haavoittamalle, unohdetulle, hyljeksitylle. Joulu kutsuu meitä korjaamaan sitä mikä on rikkinäistä, hylkäämään pahan, aloittamaan uudella rauhan tiellä, jota viitoittavat anteeksianto, vaatimattomuus ja anteliaisuus. Saakoon tämä taivaallinen kutsu nostaa sinun elämäsi Jumalan Valoon! Joulun sanoman ilo, Jumalan lahja meille jokaiselle, olkoon sinun elämässäsi valona ja ilona joka päivä vuonna 2017! Gud knackar på mänsklighetens dörr och överräcker en gåva: ett litet barn mitt i världens mörker. Detta barn skall vara Guds Ljus som lyser för dem som vill vandra den rätta vägen! Gud blir människa i Jesus. Han är allas vän; den som är fattig och bortglömd, övergiven och sårad av livet har i honom en vän. Julen kallar oss att reparera det som har gått sönder, att överge det onda, att börja på nytt och slå in på fredens väg där vägvisarna heter förlåtelse, anspråkslöshet och givmildhet. Må denna himmelska kallelse lyfta ditt liv mot Guds Ljus! Med önskan om att julens glädjebudskap, Guds gåva till oss var och en, skulle få vara ljuset och glädjen i ditt liv varje dag år 2017. Patrick & Anne-Dore Naud Pelastusarmeijan johtajat Suomessa ja Virossa Ledare för Frälsningsarmén i Finland och Estland ”Kansa, joka pimeydessä vaeltaa, näkee suuren valon. Sillä lapsi on syntynyt meille, poika on annettu meille.” Jes. 9:1a, 5a ”Det folk som vandrar i mörkret skall se ett stort ljus. Ty ett barn har fötts, en son är oss given.” Jes. 9:2a, 6a Toivotamme teille kaikille hyvää joulua ja Jumalan rauhaa ja siunausta vuodelle 2017 Vi önskar er alla en god jul och ett nytt år 2017, fyllt av Guds välsignelse, frid och fred Patrick & Anne-Dore Naud Territorion johtajat I Territoriella ledare Cedric & Lyn Hills Ylisihteeri I Chefsekreterare Taloushallinnon sektori, Viestintäsektori, Henkilöstösektori, Ohjelmasektori, Koulutus- ja opintosektori Ekonomiförvaltningssektionen, Kommunikationssektionen, Personalsektionen, Programsektionen, Utbildnings- och studiesektionen SOTAHUUTO 3

[close]

p. 4

4 SOTAHUUTO Jo ul up a ta 11 0 v uo tt a – vsäillhoäivnajraainsytet nSuaopmunean Joulupadat saapuivat Suomen kaduille vuonna 1906 ja niistä muodostui nopeasti oleellinen osa suomalaisen joulun sielunmaisemaa. Kuva 1930-luvulta. Lapin sodan aikana 1945 Pelastusarmeija oli vahvasti keräämässä apua sodassa kärsineille. Helsinkiin oli pystytetty erityinen Lapin keräyksen kellotorni. Presidenttiehdokas Martti Ahtisaari patavahtina Helsingin Stockmannin padalla jouluna 1994. Patavahti 1930-luvulta. Ilman vapaaehtoisia patavahtejamme työmme olisi mahdotonta – kiitos kaikille patavahdeillemme vuosien varrelta! Ilmoittaudu sinäkin patavahdiksi osoitteessa: joulupata.fi Jouluavustuksen saajia jonottamassa jouluna 1976.

[close]

p. 5

Joulupataa on juhlittu monesti konsertin voimin, kuten vuonna 2006 – jolloin mukana olivat Tomi Metsäketo, Arja Koriseva ja Katri Helena. Tänä vuonna järjestämme hyväntekeväisyyskonsertin. 100 nopeimmalle jaossa ilmaislippu konserttiin Helsingin joulukadun avajaisissa sunnuntaina 20.11. klo 14 alkaen. Myös tänä vuonna voit bongata Helsingissä JÄTTIPADAN! Monet yritykset ja järjestöt, kuten Kesko, Liiga ja VR, ovat vuosien varrella tukeneet keräystämme. Kiitämme! SOTAHUUTO 5 Kuvat: Sotahuudon arkisto Taustakuva: Borut Trdina

[close]

p. 6

Presidentti Tarja Halonen: Ei jätetä ihmistä yksin – Onnentoivotukset pitkästä ja sitkeästä työstä ja lähimmäisenrakkaudesta! Tässä presidentti Tarja Halosen juhlatervehdys 127-vuotiaalle Suomen Pelastusarmeijalle. – Helsingin Kalliossa Pelastusarmeijalla oli hyvä maine, sen diakoniatyölle annettiin arvoa, Halonen muistelee lapsuuttaan. Tässä ajassa hän näkee monien ihmisten yksinäisyyden olevan ongelma, jota on vaikea kestää. Hän haastaa työhön yksinäisyyden lievittämiseksi. Esimerkiksi pakolaiset tarvitsevat kulttuurioppaita Suomeen sopeutumisessa. Lapsuuden ajan Pelastusarmeijasta Tarja Halosen mieleen on jäänyt naisten hattu, bonetti, ja hiljainen, varmantuntuinen naishenkilö, joka myi Sotahuutoa. Lehteä kaupattiin myös ravintoloissa. Pelastusarmeijaa pidettiin tuolloin lähempänä kansaa olevana kuin evankelisluterilaista kirkkoa. – Kallion asukkaat arvostivat sitä, että Pelastusarmeijan sotilaat uskalsivat liikkua univormuissa, koska se ei ollut ihan helposti ylitettävä kynnys. Armeijan musiikki oli kivaa, svengaavampaa kuin tavallinen kirkkomusiikki, Halonen kuvaa. Hänen mukaansa Pelastusarmeijan diakoniatyö, soppaa, saippuaa ja sielunpelastusta, on ollut työväenliikkeelle eräällä tavoin sisaruussuhde, koska myös työväenliike koetti auttaa köyhiä ihmisiä ja antaa heille ihmisarvoa. – Pelastusarmeija on hyvin luonteva osa pohjoismaista ajattelua ja yhteiskuntaa, Tarja Halonen ajattelee. – Pohjoismaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa ei ole koskaan uskottu, että järjestelmä toimii niin, että kenenkään muun ei tarvitse tehdä mitään. Useimmat suomalaiset sosiaali- ja terveyden- huollon innovaatiot ovat syntyneet nimenomaan kansalaisyhteiskunnan kautta. Ja sitten niitä on laajennettu ja vahvistettu yhteiskunnan puolelle. Perusvastuu on kuitenkin aina yhteiskunnalla; ei voi ajatella niin, että ne, joilla menee kaikkein huonoimmin, jäävät armeliaisuuden varaan, vaikka armeliaisuus sinänsä on hyvä asia. Kolmannen sektorin vapaaehtoistyö täydentää yhteistä järjestelmää ja se on aina molemminpuolista; se, joka antaa, myös saa ollessaan mukana ihmisten välisessä solidaarisuudessa. Tällainen työ lievittää myös näkymätöntä puutetta ja hätää, joka yhdistyy usein yhden ihmisen tai perheen yksinäisyyteen. Yksinäisyyttä voi olla aika vaikea kestää, Halonen arvioi. Hän katsoo, että auttamisjärjestöt toimivat tasaajinakin ihmisille, jotka ovat jääneet eläkkeiden, vakuutusten ja työttömyyskorvausten katvealueille. – Henkinen tuki on yhtä tärkeä kuin taloudellinen, koska on yksinäisiä ihmisiä, jotka kokevat, että heitä ei oteta ihmisinä huomioon. Tässä Pelastusarmeijalla on iso sarka hoidettavana. Kohtaamista silmien tasalta – Koska Pelastusarmeija on kansainvälinen ja monikansallinen, toivottavasti se on mukana turvapaikanhakijoiden tänne tulossa pehmentämässä tilanteita! presidentti Tarja Halonen heittää haasteen. – Kallion kaupunginosa on ollut aina muuttopaikkakunta, sinne on muutettu maalta. Ihmiset tulivat jonkun tuttavaperheen hetekalle... Kalliolaiset ovat tottuneet siihen, että kaikki eivät halunneet tulla, vaan tämä oli paikka, jonne oli päästy. Mutta sinnehän se koti rakentuu, missä sydän on. Se karhea, inhimillinen ote, Kallion perintö, on ollut hyvä eväs viedä eteenpäin. Me olemme aina olleet alue, jonne ihmiset tulevat! Kansainvälisissä tehtävissä liikkuva nainen rohkaisee kohtaamaan tänne tul- >>> Presidentti Tarja Halonen pitää Vuorisaarnaa kristinuskon tärkeimpänä sanomana tämän ajan ihmiselle. Hänestä on hyvä elää niin, että otetaan toiset ihmiset huomioon. 6 SOTAHUUTO

[close]

p. 7

SOTAHUUTO 7

[close]

p. 8

” Maailmassa on riittävästi resursseja kaikkien kohtuulliseen elämään, mutta ei ahneuteen. ” >>> leen toisen ihmisen silmiensä tasolta, niin kuin Väinö Linna kirjoittaa teoksessa Täällä Pohjantähden alla. – Pidän tavattoman hienona sitä, että ihmiset ovat ottaneet lähempää kontaktia maahantulijoihin, hän kiittää ja toivoo, että olisi kohtaamispisteitä suomalaisille ja tulokkaille, ja että paikalliset voisivat toimia kulttuurioppaina maahanmuuttajille. Muualta tulevat tarvitsevat opetusta esimerkiksi ruokavalio- ja pukeutumisasioissa. Talvi on ihan outo ilmiö sitä kokemattomalle ihmiselle. Tuleepa mieleen tapaus jääpuikoiksi jäätyneestä afrokampauksesta! Pakolaisten ohella ikäihmisten avuntarpeesta on keskusteltu kuluneena syksynä vilkkaasti. Kiireisessä hoitotyössä ihmisarvo jää helposti paitsioon. – Se on hyvin tuskallista molemmin puolin. Työntekijä kokee, että ei voi tehdä työtään tarpeeksi hyvin. Vanhuksella taas voi olla viikon aikana toistakymmentä hoitajaa ja hänen muistinsakin saattaa pätkiä. Se on varmasti pelottava tilanne! Jos työtä koetetaan tehdä mahdollisimman pienin kustannuksin, siinä ei arvosteta työntekijää eikä palvelun saajaa. Yhteiskunnan tulisi tuntea vastuunsa. Kiireettömyyteen pitäisi olla mahdollisuus, Tarja Halonen vetoaa. Hän haastaa myös omaisia käymään iäkästä sukulaista katsomassa. Joidenkin tutkimusten mukaan auttaminen voi tehdä onnelliseksi. Antamalla saa... Ihmisarvo, tasa-arvo Ihmisoikeudet, demokratia, sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo ovat tunnetusti tärkeitä Tarja Haloselle. Miksi juuri nämä asiat ovat sydäntä lähellä? – Suomalaiset ovat hyvin aidosti ja vakavasti omaksuneet ihmisoikeudet. Vuorisaarnassa kuten muuallakin Uudessa testamentissa tuodaan hyvin monin esimerkein esille, että kaikilla ihmisillä on ihmisarvo ja he ovat tasa-arvoisia. Tämä viehättää minua. – Ensin on demokraattinen yhteiskunta, sitten on hyvinvointiyhteiskunta ja sitten kestävän kehityksen yhteiskunta. Nämä pitää oppia vähä vähältä. Että on poliittiset, sosiaaliset ja taloudelliset oikeudet. Tulee huomata, että tämä maailma, luomakunta ei ole meidän tuottamamme, emmekä me omista sitä. Se on vain meidän hallussamme, ja se pitää saada vähintään yhtä hyvässä kunnossa, mieluummin paremmassa kunnossa seuraaville sukupolville. Se on kestävän kehityksen ja kristinopin, ehkä luterilaisuudenkin hyvä, yhdistävä lanka, Halonen ajattelee. Suomi muuttuu kovaa vauhtia. Monet muistavat vielä sodanjälkeisen raskaan teollisuuden ja puunjalostusteollisuuden, jotka olivat suurtyöllistäjiä. Myöhemmin tuli Nokian kultakausi. Tänään yhä useammat jäävät työttömiksi ja putoavat taloudelliseen ahdinkoon. Miten tästä eteenpäin? – Me olemme nyt vasta pakosta oppimassa, että pienet palvelujen tai tavaroiden tuottajat saattavat olla työllisyyden ja toimeentulon kannalta parempi vaihtoehto, Halonen vastaa ja viittaa muihin Pohjoismaihin, jotka ovat selviytyneet. – Tällä hetkellä vakaa taloudellinen tilanne on poissa yhä useammilta samaan aikaan, kun ihmisten vaatimukset kunnolliseen elämään ovat nousseet. Myös pohjaton ahneus on tullut leimalliseksi kulttuuriksi. – Tuossa ikkunalla on Gandhin patsas, jonka olen saanut lahjaksi Intiasta. Gandhi on sanonut: Tässä maailmassa on riittävästi resursseja kaikkien kohtuulliseen elämään, mutta ei ahneuteen. Itse asiassa tämä on aika vanha juttu, kun ajattelee Vanhaa testamenttia: mammona ja kultainen vasikka ovat olleet ihmisluonnolle tuttuja jo vuosituhansien ajan, Tarja Halonen muistuttaa. Hänen mukaansa ahneus on perussynti, joka ilmenee niin, että kaikkeen katsotaan aina taloudellinen arvo ja käytetään enemmän kuin kohtuullinen hyvinvointi vaatii. – Tämä on ongelma maailmanlaajuisesti. Luonnolle ja kanssaihmisillekin muodostuu vain välinearvo: mitä hyötyä minä saan? On tavattoman tärkeää näyttää, että me kaikki olemme samanarvoisia ja elää sitä kautta hyvin. Niin maailma on tarkoitettu olemaan. Perhe on tärkein Vaikka presidentti Tarja Halonen on toiminut monissa vaikutusvaltaisissa tehtävissä ja toimii edelleen, hän ei pidä mitään työtehtävää suurimpana saavutuksenaan. – Kyllä se on sittenkin oma perhe ja oma tytär; se kun on nähnyt tyttären elämän syntymästä saakka. Lastenlapsia meillä on yhteensä viisi, isoäiti kertoo. Ei sillä, etteikö hän antaisi arvoa sille, että suomalaiset osoittivat luottamusta ja valitsivat hänet kaksi kertaa presidentiksi. Hän on siitä kiitollinen. – Olen tyytyväinen, että olemme murtaneet ennakkoluuloja ja lasikattoa. Nyt tytöillä on mahdollisuus tähdätä yhteiskunnassa miten korkealle tahansa. Koska presidenttiajan työmatkoilla tapaaminen oli usein pieni juhla, muka- 8 SOTAHUUTO

[close]

p. 9

Presidentti Tarja Halonen kuvaa joulua antamisen juhlaksi. Tänä vuonna 110 vuotta täyttävä Pelastusarmeijan joulupata on tuttu perinne hänelle. Hän kiittää Pelastusarmeijan tavaroiden kierrätystä kestävän kehityksen edelläkävijäksi ja toivottaa suurta menestystä joulupatakeräykselle. Halonen pyrkii edistämään kestävää kehitystä YK:n tehtävissä. Hän toimii myös tyttöjen ja naisten ja tasa-arvon hyväksi YK:n kautta. via muistoja jäi paljon! Tämä auttoi varmasti silloinkin, kun poliittiset kuohut kävivät korkealla. Ikääntymisen Halonen tuntee vapauttavaksi, vaikka on pientä kremppaa, ja palautuminen esimerkiksi pitkältä lennolta käy hitaammin kuin ennen. – Omalla huumorillani sanon: Nuorempaa naista katsotaan enemmän kuin kuunnellaan. Kun on vähän vanhempi, kukaan ei enää odota niin paljon katseltavaa, vaan kuunneltavaa! Se on vapauttava tunne! Kohta ilme kuitenkin vakavoituu: vanhenemisen surullinen puoli on se, että ikätovereita alkaa poistua. Tänä vuonna Tarja Halonen puolisonsa Pentti Arajärven kanssa on menettänyt ystäviä kuo- lemalle ja kuullut vakavista sairastumisista. – On aina melkoinen uutinen ja tottuminen kun kuulee, että kaveri on kuollut. Anoppini sanoi aikoinaan, että on surullista, kun tulee joka vuosi yksinäisemmäksi. Vaikka on lapsia ja lastenlapsia, oma ikäluokka, se, jonka kanssa on jakanut historiallisesti muistot, harvenee. Lopulta tulee tunne, että on väärässä odotussalissa... Vähäistä vapaa-aikaansa Tarja Halonen viettää mielellään perheensä kanssa. Puutarhatyöt ja taide ovat mieleisiä harrastuksia. Vuosien mittaan Hakaniemen kotiin on kertynyt useita lahjaksi saatuja ikoneja, pyhiä kuvia. Suomen ensimmäinen naispresidentti palasi evankelisluterilaiseen kirkkoon vuonna 2012 oltuaan poissa noin 30 vuotta. Nuoruuden kritiikkiin ei ole enää aihetta. – Olen tykännyt Lutherin juhlavuodesta kovasti. Vaikka minulla on hyviä kontakteja muihin kristillisiin yhteisöihin, en ole koskaan ajatellut vaihtaa hengellistä kotia. Tarja Halonen toivoo lisää yhteistyötä kristillisten yhteisöjen ja myös eri uskontojen välille. Hän korostaa sovinnon rakentamisen tietä tässä levottomassa maailmanajassa. Vuorisaarnan sanoin: Autuaita ovat rauhantekijät... Riitta Kosola Kuvat: Toni Kaarttinen SOTAHUUTO 9

[close]

p. 10

Kenraalin joulutervehdys Maan päällä Joulunaika on jännittävää ja suurten odotusten täyttämää aikaa lapsille monissa maissa kautta maailman. On aivan oikein, että jouluna korostetaan lasten iloa, sillä ihana joulun kertomus koskee Kristus-lapsen syntymää, josta luemme Luukkaan evankeliumista: ***** Siihen aikaan antoi keisari Augustus käskyn, että koko valtakunnassa oli toimitettava verollepano. Tämä verollepano oli ensimmäinen ja tapahtui Quiriniuksen ollessa Syyrian käskynhaltijana. Kaikki menivät kirjoittautumaan veroluetteloon, kukin omaan kaupunkiinsa. Niin myös Joosef lähti Galileasta, Nasaretin kaupungista ja meni verollepanoa varten Juudeaan, Daavidin kaupunkiin Betlehemiin, sillä hän kuului Daavidin sukuun. Hän lähti sinne yhdessä kihlattunsa Marian kanssa, joka odotti lasta. Heidän siellä ollessaan tuli Marian synnyttämisen aika, ja hän synnytti pojan, esikoisensa. Hän kapaloi lapsen ja pani hänet seimeen, koska heille ei ollut tilaa majapaikassa. Sillä seudulla oli paimenia yöllä ulkona vartioimassa laumaansa. Yhtäkkiä heidän edessään seisoi Herran enkeli, ja Herran kirkkaus ympäröi heidät. Pelko valtasi paimenet, mutta enkeli sanoi heille: ”Älkää pelät- kö! Minä ilmoitan teille ilosanoman, suuren ilon koko kansalle. Tänään on teille Daavidin kaupungissa syntynyt Vapahtaja. Hän on Kristus, Herra. Ja tämä on merkkinä teille: te löydätte lapsen, joka makaa kapaloituna seimessä.” Ja samalla hetkellä oli enkelin ympärillä suuri taivaallinen sotajoukko, joka ylisti Jumalaa sanoen: – Jumalan on kunnia korkeuksissa, maan päällä rauha ihmisillä, joita hän rakastaa. Kun enkelit olivat menneet takaisin taivaaseen, paimenet sanoivat toisilleen: ”Nyt Betlehemiin! Siellä näemme sen, mitä on tapahtunut, sen, minkä Herra meille ilmoitti.” He lähtivät kiireesti ja löysivät Marian ja Joosefin ja lapsen, joka makasi seimessä. Tämän nähdessään he kertoivat, mitä heille oli lapsesta sanottu. Kaikki, jotka kuulivat paimenten sanat, olivat ihmeissään. Mutta Maria kätki sydämeensä kaiken, mitä oli tapahtunut, ja tutkisteli sitä. Paimenet palasivat kiittäen ja ylistäen Jumalaa siitä, mitä olivat kuulleet ja nähneet. Kaikki oli juuri niin kuin heille oli sanottu. ***** Joulun kertomus on tarkoitettu kaikille ihmisille, kaikkina aikoina, kaikissa kulttuureissa. Sen sanoma on, että Jumala syntyi meidän tavalliseen, arkiseen maailmaamme pienenä lapsena, jotta hän voisi elää keskellämme ja olla mukana elämässäm- me. Kristuksen syntymä jouluna muutti koko ihmiskunnan historian kulun. Kannamme mielessämme idyllistä ja kaunista kuvaa ensimmäisestä joulusta. Talli tuskin kuitenkaan on hyvä paikka lapselle syntyä. Tosiasiassa Jeesukselle ei ollut tilaa majapaikassa. Tuo todellisuus on totta yhä tänäkin päivänä, kun joulu on niin ylikaupallistettu, että suurin osa ajastamme, energiastamme ja huomiostamme kohdistuu aivan muihin asioihin. Meillä on niin kiire, ettei jää tilaa eikä aikaa muistaa, että joulu on Kristus-lapsen syntymäjuhla. Jumala tuli maailmaan köyhiä, tavallisia ihmisiä varten, ei vain kuninkaita ja ruhtinaita varten. Enkelit ilmoittivat Messiaan syntymästä joukolle paimenia. On ihmeellistä ajatella, että Jumala tuli meidän inhimillisen elämämme keskelle, hän tuli maailmaan vaatimattomia ja tavallisia ihmisiä varten, ilman mitään erottelua. James Irwin on yksi niistä harvoista astronauteista, jotka ovat kävelleet kuussa. Kun häntä pyydettiin kertomaan kokemuksistaan avaruudessa, hän puhui avaruustutkimuksen tärkeydestä ja siitä, miten lääketieteellinen tutkimus, uudet teknologiat ja suurempi ymmärrys maailmankaikkeudesta ovat hyödyttäneet 10 SOTAHUUTO

[close]

p. 11

ihmiskuntaa. Hän kertoi myös, miten ihmeellistä oli kaukaa avaruudesta katsella pientä sinistä planeettaamme ja ymmärtää, kuinka kaunis ja ainutlaatuinen se on. Hän kertoi, että oli ihmeellistä seisoa kuun pinnalla v. 1971 ja katsella sieltä Maan nousua. Hän sanoi olevan tärkeää, että ihmisen on teknisesti mahdollista kävellä kuun pinnalla, mutta kuinka paljon tärkeämpää onkaan, että Jumala Jeesuksessa tuli meidän maailmaamme ja käveli maan pinnalla. Jeesuksen tuleminen maailmaan tekee niin monet asiat meille mahdolliseksi: voimme tuntea toivoa ja rakkautta, iloita henkilökohtaisesta suhteesta Jumalaan, Luojaamme. Saamme kokea anteeksiantoa siitä väärästä mitä teemme, ja tuntea rauhaa ja yhteenkuuluvuutta tässä levottomassa maailmassa. Valitettavasti näemme maailmassa edelleen niin paljon epäoikeudenmukaisuutta, vihaa, väkivaltaa ja korruptiota, että meidän täytyy joskus ilmaista epätoivoa. Kunpa maailma vain ymmärtäisi pitää kiinni suurimmasta lahjasta, jonka Jumala meille Jeesuksessa antaa. Majuri Joy Webbin sanoitus laulussa ”Come into our world!” (Tule maailmaamme) kuvaa ihmisen kaipausta ja hätää, sillä ilman Jumalaa maailmamme on murheellinen paikka: All around us, seemingly, darkness holds its sway; Truth and love are faltering, peace in disarray; And if we needed you, we need you now! Come into our world, Come into our world, now, Lord Jesus! People sit in loneliness, children cry for bread; Men fight men in hatred, by suspicion led; And if we needed you, we need you now! Faced with such confusion, hope has slipped away; Men have stopped believing, forgotten how to pray; And if we needed you, we need you now! Vapaasti suomennettuna: Kaikkialla maailmassa näemme pimeyttä, Totuus ja rakkaus häilyvät, rauha horjuu; Nyt, enemmän kuin koskaan, tarvitsemme sinua! Tule maailmaamme, Tule maailmaamme nyt, Herra Jeesus! Monet ovat yksinäisiä, lapset itkevät nälkäisinä, Ihmiset taistelevat toisiaan vastaan vihan ja epäluulon vallassa. Nyt, enemmän kuin koskaan, tarvitsemme sinua! Kaiken epävarmuuden keskellä toivo on kadonnut, Ihmiset eivät enää usko, eivät osaa rukoilla. Nyt, enemmän kuin koskaan, tarvitsemme sinua! Voimme olla kiitollisia, että näin ei tarvitse olla, vaan maailmamme voisi olla toisenlainen. Jotta näin tulisi tapahtumaan, jokaisen meistä täytyy kokea sydämen muutos, meidän tulee muuttua niin että elämä, jonka Jumala meille tarkoitti, tulee todeksi hänen Poikansa, Jeesuksen kautta. Sen tähden enkelitkin ylistivät Jumalaa sanoen: ”Jumalan on kunnia korkeuksissa... ” (Luuk. 2:14). André Cox Kenraali Pelastusarmeijan kansainvälinen johtaja Käännös: Paula Wathén Kuvat: NASA, The Salvation Army SOTAHUUTO 11

[close]

p. 12

Pelastusarmeijan joululaulukalenteri Joulu on laulun ja musiikin aikaa. Sotahuudon joululaulukalenteri kutsuu sinut virittäytymään tunnelmaan kauneimpien laulujen parissa. 1 ”Jos vain joulun Lapsi sydämessäs asustaa, niin silloin joulu luonas aina on.” Joulu joka päivä Pelastusarmeijan laulukirja: 313 4 2 ”Hän saapuu taivaasta maahan, pois suuresta loistostaan ja köyhien lapsena talliin hänet oljille lasketaan.” Käy, kansa, Herraasi vastaan Pelastusarmeijan laulukirja: 306 / Virsikirja: 6 3 ”Uskomme vahvista, luo tiellemme valoa, johdata elämään rikkaaseen, rauhaan ja hyvyyteen.” Tiellä ken vaeltaa Pelastusarmeijan laulukirja: 307 / Virsikirja: 15 7 ”Hoosianna, Daavidin poika, kiitetty olkoon hän!” Hoosianna Pelastusarmeijan laulukirja: 308 / Virsikirja: 1 II ADVENTTI 6 ”On Jeesus nyt saapunut kirkkaudesta, hän luoksemme asumaan jää.” ”Oi lapsi, seimeen syntynyt, valaise silmämme ja puhdas lapsen sydän luo myös meidän rintaamme.” Oi herää, pikku Betlehem Pelastusarmeijan laulukirja: 328 Maa täyttäkää 5 Jumalan kiitoksella Pelastusarmeijan laulukirja: 310 8 ”Avaja porttis, ovesi, käy Herraas vastaan nöyrästi, Itsenäisyyspäivä ”Me taasen laulamme riemuiten, kun itse taivaan kuningas sun tahtoo olla vierahas.” kun joulu, joulu on meillä! Avaja porttis, ovesi Virsikirja: 2 9 Se valtaa sielun ja sydämen ja surun särkevi entisen, mi kasvoi elämän teillä!” ”Enkellaulu kajahtaa kunniaksi On hanget 10 Kuninkaan!” Kunniaa Kuninkaalle! korkeat nietokset Jean Sibeliuksen päivä, ”Yö peittää maailman, tähdet tuikkii vaan, Pelastusarmeijan laulukirja: 315 suomalaisen musiikin päivä kaikki nukkuu unta rauhaisaa.” Tähtiyö Pelastusarmeijan laulukirja: 317 13 12 11 ”Mä suuren ilon ilmoitan maan kansoille nyt tulevan.” ”Piltti pienoinen uinahtaa hiljaa äitinsä helmaan saa.” Ilta yöksi jo tummentuu Pelastusarmeijan laulukirja: 323 ”Kautta avaruuksien kaikuu laulu riemuinen: Jeesus tullut on!” Joulun kellot Pelastusarmeijan laulukirja: 324 Enkeli taivaan Pelastusarmeijan laulukirja: 319 / Virsikirja: 21 III ADVENTTI 15 14 ”Tulkaa kaikki nyt laulamaan, on Poika syntynyt maailmaan.” ”Nyt rauha on maassa, ja autuuden saa, ken Jumalan turviin nyt vain kiiruhtaa.” Ilouutinen Pelastusarmeijan laulukirja: 322 Soi tervehdys taivaan Pelastusarmeijan laulukirja: 329 16 Toteutus: Sotahuudon toimitus Kuva: Krystian Nawrocki ”Syttyi siunattu joulutähti yöhön maailman raskaaseen. Hohde määrätön siitä lähti, viel’ on auvona ihmisten.” Arkihuolesi kaikki heitä 12 SOTAHUUTO

[close]

p. 13

17 ”Aamu jo koitti, valkeus voitti, hohde taivaan kirkkauden.” Hiljaa yössä kaikuvat kellot Pelastusarmeijan laulukirja: 321 18 ”Oi sä riemuisa, oi sä autuisa, 19 juhla kaikkien juhlien!” Oi, sä riemuisa 22 ”Enkelparven tie kohta luokse vie rakkautta suurinta katsomaan.” Heinillä härkien kaukalon Pelastusarmeijan laulukirja: 320 ”Nyt sytytämme kynttilän, se liekkiin leimahtaa. Me odotamme Jeesusta, seimessä nukkuvaa.” Nyt sytytämme kynttilän Pelastusarmeijan laulukirja: 311 / Virsikirja: 13 IV ADVENTTI 23 ”En etsi valtaa, loistoa, en kaipaa kultaakaan, ma pyydän taivaan valoa ja rauhaa päälle maan.” En etsi valtaa, loistoa Pelastusarmeijan laulukirja: 318 / Virsikirja 31 20 ”Kunnia Herran, maassa nyt rauha, kun Jeesus meille armon toi.” Toivioretkellä Pelastusarmeijan laulukirja: 330 / Virsikirja: 30 21 ”…ja maassa olkoon rauha ja hyvä tahto luona ihmisten!” Juhlimaan tulkaa Pelastusarmeijan laulukirja: 314 / Virsikirja: 27 24 ”Olkoon kunnia Jumalalle! Maassa rauha, myös ihmisille.” Jouluyö, juhlayö Pelastusarmeijan laulukirja: 325 JOULUAATTO SOTAHUUTO 13

[close]

p. 14

KRIGSROPET I juletid Tid att vara tillsammans med familj och vänner. Tid för patienter. Tid till bön. Att ge av sin tid och vara närvarande är den röda tråden i Kati Nordströms liv – det liv hon delar mellan sin stora familj, sitt läkaryrke och sin uppgift som frälsningssoldat. Mitt ute på slätten lyser en gul prästgård. I den före detta prästbostaden i Jeppo bor storfamiljen Nordström: Kati, hennes man Caj och de sex barnen – Malin 20, Simon 18, Elias 16, Selma 14, Amos 11 och Silas 6 år. Kati kommer glatt emot oss i dörren: – Förlåt att här är lite råddigt, det är bara tecken på liv i en så här stor familj, skrattar Kati. Det råder tystnad i huset – barnen har sina fritidssysselsättningar eller är hos vänner. Bara den yngste, Silas, är hemma och just nu är han djupt koncentrerad på sitt surfplattespel. Vi flyttar oss till köket och en kopp kaffe. Ljusen är tända i en adventsljusstake gjord av en trädrot. Den har Katis mosters man Viljo Seliverstov gjort och den betyder mycket för Kati: – Livet är som detta trä, det går upp och ner och är fullt av gropar och ärr, men där finns också släta ställen. Allt det här tillsammans gör det vackert. Livet är vackert. Salvationist från födseln Frälsningsarméns värderingar och livsstil har Kati fått så att säga med modersmjölken. Hennes föräldrar, Kaj och Margareta Silander är soldater i Tempelkåren och i släkten har det funnits många officerare och till och med Frälsningsarméns enda finländska internationella ledare, general Jarl Wahlström. Kati visar på en tavla som hänger på väggen: ”Gud först”. Inramat finns Ama- lia Lukanders (f. Wahlström), Katis mormorsmors och general Jarl Wahlströms fasters, bröllopsband. Kati var juniorsoldat och gick i Arméns söndagsskola, scouter och spelade i hornmusikkåren. – Jag blev soldat när jag var 19 år. Jag skulle ha kunnat bli det redan som 14-åring, men då var jag lite rebellisk, småler Kati. Idag är Caj civilmedlem och barnen känner till Frälsningsarmén. När familjen besöker Helsingfors deltar de i Templets gudstjänster. Barnen har också varit på musikläger. – Malin och Simon har deltagit i internationella musikläger i England. Malin har också jobbat som volontär på en kår i Bristol. Hornmusiken betyder mycket för oss alla och vi försöker ta del i verksamheten. Senast var vi med på Pelastajan Veri (Frälsarens blod) -evenemanget i Tammerfors och Jyväskylä. Förutom Arméns evenemang är Kati också aktivt med i den lokala lutherska församlingens verksamhet. – Jag älskar Frälsningsarméns motto: ”Soppa, såpa och själavård”. Jag hoppas att något av Arméns särdrag skulle smitta av sig på församlingen, säger Kati. Trons gnista flammar upp Jesus har alltid funnits i Katis liv. – Troslivet består av höjder och da- lar, vilket inte ändrar på det faktum att Jesus alltid är nära. Längs med livsvandringen har det funnits milstolpar, förklaringsberg då tron har blivit styrkt. Så- dana situationer har fått trons gnista att flamma upp. Senast en sådan gnista flammade upp var på ett familjelägrer. – Där träffade jag en 80-årig katolsk nunna som var så naturlig och ungdomlig. Hon utstrålade Guds vishet på ett stillsamt sätt. Det är underbart hur mycket vi kan lära av andra människor. Det finaste är när man märker hur mycket vi har gemensamt fastän vi representerar skilda trosriktningar. Guds bild blir bara klarare när man kommer åt att se på den ur en annan synvinkel. Vi har mycket att ge varandra. Ibland är det svårt att hinna med sitt böneliv i vardagen. – Jag har ganska långa sträckor att köra mellan mina olika arbetspunkter och då hinner jag ha riktigt goda samtal med vår Herre. På mina lediga dagar har jag längre stunder då jag läser Bibeln. Ju mer jag läser Bibeln och ber desto mera får jag svar och vägledning i livet. Jag lär mig att lyssna till vad Gud riktigt vill säga. Ett människonära arbete Kati nämnde långa arbetsresor. Hon ar- betar som läkare på barn- och mödraråd- givningarna i Oravais, Vörå och Maxmo samt som skolläkare i skolorna på orten. Så visst har hon arbete så det räcker! – Jag har alltid varit intresserad av lä- karyrket. Min mamma arbetade på en mödrarådgivning och min morbror är läkare. Ett människonära arbete har all- tid stått mitt hjärta nära. >>> 14 SOTAHUUTO

[close]

p. 15

SOTAHUUTO 15

[close]

Comments

no comments yet