Anu Järvensivu: Nuorilta puuttuu muutosta pelkäävä painolasti

 

Embed or link this publication

Description

Anu Järvensivu: Nuorilta puuttuu muutosta pelkäävä painolasti

Popular Pages


p. 1

Nuorilta puuttuu muutosta pelkäävä painolasti Millaisena tutkija näkee työelämän? Miten tulevaisuuden työelämä tulee muuttumaan ja miksi? Miten nämä muutokset tulevat ennen kaikkea näkymään nuorten elämässä? Entä pitäisikö lukio-opetusta uudistaa, jotta se vastaisi paremmin tulevaisuuden työelämän asettamia vaatimuksia? Mihin keräämääsi tietoa sitten käytetään? - Sitä mihin tutkimustietoa käytetään, ei usein tutkija itsekään aina tiedä, Järvensivu naurahtaa ja jatkaa: - Tämä onkin yksi niistä puolista, joiden haluaisin työssäni olevan toisin. Joskus vastaan toimittajien kysymyksiin tutkimuksiani koskien ja toisinaan annan pyynnöstä asiantuntijakommentteja ministeriöön tai eduskuntaan. Kun Järvensivua pyytää kuvailemaan Suomen tämänhetkistä työelämää, esiin nousevia asioita ovat epävarmuus, huonosti ennakoitavuus sekä arvomaailman muuttuminen ja innovatiivisuuden lisääntyminen. Työelämässä vallitseva epävarmuus näkyy myös siitä käytettävissä termeissä. Tästä hyvänä esimerkkinä on ilmaus ”kriisitietoisuus”. Järvensivulla on kuitenkin hieman eriävä näkemys asiasta: - Tutkijoilla on erilaiset näkemykset kyseisestä tilanteesta ja monet ovatkin sitä mieltä, että kansantalous ei ole niin pahassa kriisissä, kuin mitä esimerkiksi poliittiset päättäjät ajattelevat ja mahdollisesti antavat ymmärtää. Itse käyttäisin Suomen nykyistä tilannetta kuvatessa ennemminkin termiä murros kuin kriisi, Järvensivu korostaa ja jatkaa: - En tiedä, voiko murroskohdan sanoa aiheuttavan kriisitilanteen, sillä se voidaan nähdä myös suurena mahdollisuutena. Faktaa kuitenkin on se, että ongelmia ja hankaluuksia kaikkeen uuteen aina liittyy. Suomessa ollaan suuressa yhteiskunnan ja talouden murroskohdassa, jota voidaan nimittää myös rakennemuutokseksi. Rakennemuutoksen myötä Suomessa pitkään pysyneet ja hyvin hitaasti muuttuneet järjestelmät, jotka käytännössä ohjaavat ihmisten käyttäytymistä melko kokonaisvaltaisesti (kuten lainsäädäntö ja erilaiset instituutiot) muuttuvatkin yhtäkkiä radikaalisti ja nopeasti. Tulevaisuuden työelämän kannalta tämä tarkoittaa sitä, että työ joutuu merkittävään muutokseen ja se tulee saamaan täysin uusia ja ennennäkemättömiä muotoja. Muun muassa näihin kysymyksiin työterveystutkimuslaitoksen vanhempi tutkija Anu Järvensivu vastaa. Ensiksi kuitenkin selvitetään millainen ammatti kyseisen nimikkeen taakse oikein kätkeytyy: - Olen yhteiskunta- ja käyttäytymistieteilijä ja teen enimmäkseen laadullisia eli haastatteluihin pohjautuvia tutkimuksia sekä pidän koulutuksia ja kehitystyötä työpaikoilla. - Työelämän epävarmuus ja ennakoimattomuus lienevät ehkä merkittävimmät ihmisten kokemat asiat. Esille nousevat kuitenkin myös arvomaailmassa ja innovatiivisuudessa tapahtuvat muutokset. Opiskelijoiden mielestä lukioissa tarjotaan liian vähän tietoa työelämästä.

[close]

p. 2

Rakennemuutoksen taustalla on paljon erilaisia tekijöitä, joista Järvensivu listaa muutamat: - Esimerkiksi teknologiset innovaatiot aiheuttavat niin kutsuttuja talouden kriisiytymiskohtia tai yhteiskunnallisia murrosvaiheita. Internet ja 3D-tulostus ovat erityisen hyviä esimerkkejä tällaisten teknologisten innovaatioiden kehittymisestä, jotka ovat jo vähitellen muuttaneet ja tulevat varmasti muuttamaan rajustikin työelämää. Myös erilaiset poliittiset ja sosiaaliset tekijät, ilmastollisia tekijöitä unohtamatta, vaikuttavat tällä hetkellä työelämän kehittymiseen. Miten talouden murros käytännön työelämässä oikein näkyy tai tulee vuosien saatossa näkymään? Miten työelämä ylipäätään on muuttunut viimeisen vuosikymmenen aikana? - Digitalisaation myötä on tapahtunut paljon muutoksia lyhyessä ajassa eivätkä muutokset ole vielä loppumassa. Internetillä ja tietokoneiden kehittymisellä on ollut hirveän merkittävä rooli, sillä niiden myötä työn tekeminen esimerkiksi eri aikavyöhykkeeltä käsin on tullut mahdolliseksi. Voidaan siis todeta, että paikan merkitys työelämässä on vähentynyt merkittävästi. Globaalin kilpailun myötä viimeisen vuosikymmenen aikana kuitenkin epävarmuus on työelämässä lisääntynyt, eikä mikään työ tahdo olla enää kovin pysyvää. Ajatus siitä, että olisi jossakin ammatissa koko ikänsä alkaa olla käytännössä mahdotonta, Järvensivu pohjustaa ja jatkaa: -Yhä useampia ammatteja lakkaa olemasta ja niissä toimineiden ihmisten on keksittävä jotain uutta ja siirryttävä toiseen ammattiin, jossa mahdollisesti on parempi työtilanne. Ongelmallista tässä kuitenkin on se, että ihmiset jotka jäävät Taulukot Taloudellinen tiedotustoimisto (www.tat.fi) työttömiksi kadonneista ammateista eivät ole suoraan kelvollisia niihin ammatteihin joilla olisi paljon kysyntää ja pulaa työntekijöistä. Millaista tulevaisuuden työelämä sitten näiden muutoksien myötä tulee olemaan? -Tulevaisuutta on mahdotonta ennustaa täydellisesti, mutta joitakin asioita pystytään ennakoimaan. Varmaa on, että yhä useampi ihminen tulee työllistämään itse itsensä, kun ammatteja katoaa ja alat muuttuvat. Enää ei voida olettaa että on valmis työpaikka johon vaan mennä ja kouluttautua. On itse lähdettävä ja pystyttävä keksimään uusia mahdollisuuksia luoda bisnestä. Täytyy olla äärimmäisen nokkela miettiessään kaikkia tallaisia uusia mahdollisuuksia. Miten nuoret voivat näihin muutoksiin ennakoitua tai valmistautua? Millaisia työtehtäviä nuorten kannattaisi nyt hakea tai mihin kannattaisi kouluttautua? -Muutoksiin voi ennakoitua sillä, että on tietoinen ympäröivästä maailmasta ja tarkkailee ajan hermon uusia työelämän suuntia. Varsinaisessa kouluttautumisvaiheessa olisi hyvä seurata vähän suuntaa-antavia ennakointeja alan työllisyystilanteesta. . Mielestäni omaa tulevaisuuttaan suunnitellessaan on kuitenkin tärkeää tiedostaa ne asiat ja arvot, jotka kokee itselleen tärkeiksi, mielekkäiksi ja mielenkiintoisiksi ja kouluttautua ja hakea ammattia niiden perusteella, sen sijaan että miettisi ainoastaan sitä onko alalla enää töitä viiden tai kymmenen vuoden kuluttua. Moni onkin kehittänyt itselleen sivuammatin esimerkiksi harrastuksensa kautta ja jos heiltä meneekin varsinainen työ alta, he voivat jatkaa siinä sivuammatissa. Eli itselleen kannattaa hankkia useampia erilaisia osaamisalueita, Järvensivu toteaa ja jatkaa:

[close]

p. 3

-Voidaan sanoa, että teknologia-alan työllisyys on nosteessa vielä jonkin ajan ja ne tehtävät, jotka vaativat luovuutta ja ihmisen läheisyyttä ovat ainakin toistaiseksi ja todennäköisesti vielä 10–20 vuotta turvassa paremmin, kuin ne ammatit, joilta näitä vaatimuksia ei edellytetä. Mutta kyllähän se jonkin aikaa vie ennen kuin robotit pystyvät rakentamaan toisia robotteja, joten on insinöörienkin ammatti vielä jonkin aikaa turvattuna, Järvensivu toteaa hymy kasvoillaan. -En todellakaan ole mikään lukiospesialisti, mutta mielestäni lukio-opetus on vuosien saatossa aika hyvin jo uudistunutkin. Itse näkisin sellaisten taitojen opetVoidaanko sanoa, että tuletamisen, joilla oikeasti pärjäisi vaisuuden työelämä valmiiksi nyky-yhteiskunnassa erityisen käsikirjoitettu nuoria varten? Sitten kun eri asiat ja alat menevätkin tärkeänä ja sitä lukioissa voitaiPystyvätkö nuoret vaikuttamaan ristiin ja pitäisi ymmärtää isoja koko- siin tehdä rohkeammin. Esimertulevaisuuden kehittymiseen vai naisuuksia, ollaan pulassa ja tapahtuu kiksi nykypäivänä realismia on ovatko he tässä kuviossa ennem- paljon yllättäviä asioita, Järvensivu se, että tietoa on helposti ja jopa minkin kokijoina kuin toteutta- pohjustaa jo seuraavia kysymyksiä. liikaakin saatavilla, niin kuinka jina? paljon ihmisten kannattaa edes Miten lukio-opetuksessa tulisi mieles- opetella ulkoa mitään ja yrittää -Mitään ei tulevaisuuden suhtäsi reagoida työelämässä tapahtuviin tuottaa sitä sitten ulkomuistista teen ole valmiina, sillä sehän muutoksiin? Mitä lukioissa ylipäätään paperille tai edes tietokoneille? vasta tehdään. Tietyllä tavalpitäisi tehdä toisin? la tulevaisuutta toki voidaan ennakoida, mutta viime kädessä -Itse näen eri oppiaineiden välisen ihmiset itse ratkaisevat mitä yhteistyön ja ainerajojen rikkomisen tulee tapahtumaan ja miten. tärkeänä tulevaisuuden kannalta. Taloudellisen tiedotustoimiston verkkosivuilla olevien taulukoiden mukaan lukioissa ei käsitellä juurikaan työelämään liittyviä teemoja. Ikävä esimerkki tällaisesta ovat ekologisten haasteet, joiden ratkaisemisen vanhemmat ikäluokat ovat jättäneet nuorempien harteille. Heidän puolustuksekseen kuitenkin sanottavaksi, että he eivät tienneet mitä menivät tekemään, kun siihen aikaan ei osattu laskea tai ennakoida pidemmällä aikavälillä, Järvensivu toteaa ja ryhtyy pohtimaan:-Tässä piileekin ihmisten heikkous. Ei osata ajatella monien asioiden yhteenliittymiä ja valitettavasti tähän siilomainen koulutus vielä nykyäänkin ohjaa. Ihmiset ovat oppineet toimimaan melko kapeakatseisesti ja ammateista on muovaantunut sellaisia, joissa joku osaa yhtä ja toinen toista. Oppiminen voisi lähteä ennemminkin siitä, että mennään jokin teema tai ongelma edellä ja tehtäisiin siihen liittyviä projekteja tarkasti säädetyn oppiainekohtaisen aiheen sisällä pysymisen sijasta. Tämä #työelämä – hanke onkin erittäin hyvä osoitus juuri tällaisesta uudesta työskentelytavasta, Järvensivu korostaa ja jatkaa:

[close]

p. 4

Moni hankeemme kummeista on kertonut asenteen ja motivaation olevan ratkaisevassa asemassa tulevaisuuden työmarkkinoilla. Voidaanko sanoa, ettei koulutus olisi enää niin merkittävässä asemassa kuin aikaisemmin? -Sellainen asenne, että kykenee innostumaan erilaisista asioista on varmasti tärkeää, mutta itse olen sitä mieltä että se yksinään ei riitä Eli koulutuksen myötä tulevaa osaamista pitää tulevaisuudessakin löytyä. Sanoisin niin, että tulevaisuudessa työmarkkinoilla erityisen kovaa valuuttaa ovat henkilöt, jotka ovat asennoituneet niin, että alati kasvavan tietomäärän edessä heillä on kyky löytää se oikea tieto ja oppia uutta nopeasti. Tulevaisuuden työelämä näyttää varmasti monen nuoren melko synkältä. Onko mitään mikä loisi uskoa tulevaisuuteen? Onko tunnelin päässä näkyvissä valoa? -Tavallaan voidaan ajatella, että nuorilla on etulyöntiasema tulevaisuuden suhteen siinä määrin, että he eivät ole eläneet vanhoissa rakenteissa toisin kuin vanhemmat ikäluokat. Nuorilta puuttuu tällainen muutosta pelkäävä painolasti. Toisaalta muuttuvan työelämän myötä tulevaisuudessa tulee olemaan entistä vähemmän valmiita mallitarinoita tai esimerkkejä, jotka ohjaisivat nuoria tekemään oikeita valintoja. Nuoret joutuvat miettimään ja oivaltamaan niitä työelämäkuvioita oikein tosissaan. Sitä en osaa sanoa onko tämä sitten enemmänkin plussaa vai miinusta nuorten kannalta. -Viime vuosikymmeninä työelämässä haasteena on ollut se, että monen ihmisen vaikutusvalta siihen omaan työhönsä on ollut tosi vähäistä ja kiireen ja kilpailun myötä esimerkiksi työuupumus ja työstä aiheutuva stressi on lisääntynyt. Ja tähän mielestäni tämä työelämän uusi kehityskulku, jossa ihmiset tulevat entistä enemmän työllistämään itseään on juurikin nimenomaan sitä valoa. Ihmiset voivat enemmän ottaa haltuunsa sitä työn tekemistä ja tehdä niitä asioita jotka kokee itselleen tärkeiksi sellaisessa työporukassa ja – ympäristössä jonka kokee mielekkääksi. Anu Järvensivu, Työterveyslaitoksen tutkija -Viime vuosikymmeninä työelämässä haasteena on ollut se, että monen ihmisen vaikutusvalta siihen omaan työhönsä on ollut tosi vähäistä ja kiireen ja kilpailun myötä esimerkiksi työuupumus ja työstä aiheutuva stressi on lisääntynyt. Ja tähän mielestäni tämä työelämän uusi kehityskulku, jossa ihmiset tulevat entistä enemmän työllistämään itseään on juurikin nimenomaan sitä valoa. Ihmiset voivat enemmän ottaa haltuunsa sitä työn tekemistä ja tehdä niitä asioita jotka kokee itselleen tärkeiksi sellaisessa työporukassa ja – ympäristössä jonka kokee mielekkääksi. Teksti Kuvat Taitto Eerika Reunanen Anniina Knuutila Taloudellinen tiedotustoimisto (www.tat.fi) Eerika Reunanen Aarni Ahvenus

[close]

Comments

no comments yet