Sotahuuto, 2/16

 

Embed or link this publication

Description

Pelastusarmeijan kuukausijulkaisu

Popular Pages


p. 1

SOTAHUUTO SOTAHUUTO | KRIGSROPET | PELASTUSARMEIJAN LEHTI | HELMIKUU 2016 | 4 € Kansainväliset ystävämme Tutustu muun muassa Panun, Lilianan & Eliaksen tarinaan Sivut 6 – 7 SOTAHUUTO 1

[close]

p. 2

”Me uskomme” Pelastusarmeijan Juuret–kongressi 23.–26.6.2016 Piispalassa, Kannonkoskella Erityisvieraina everstiluutnantit Ian ja Wendy Swan Hongkongista Tule viettämään juhannusta hengellisen hyvän ja mukavan yhdessäolon merkeissä! Hinta: 230 euroa, sisältää täysihoidon koko ajalta. Aikaisen varaajan tarjous: 205 euroa (maksu 31.3. mennessä). Nuoret 13–20 vuotta: 130 euroa, lapset 4–12 vuotta: 95 euroa. Ilmoittautumiset ja lisätietoa: Pelastusarmeijan päämaja, puh. (09) 681 2300 tai juuret@pelastusarmeija.fi Helmikuun raamatunlukuopas Vuoden 2016 aikana tutustumme Pelastusarmeijan opinkappaleisiin ja tarjoamme ohjattua raamatunlukua. Opinkappale 2: Me uskomme, että on olemassa ainoastaan yksi Jumala, joka on aivan täydellinen, kaiken luoja, ylläpitäjä ja hallitsija ja johon ainoaan uskonnollisen palvonnan tulee kohdistua. Rukousaihe: Lasten talvilomaleirit ja Sanan päivä Helsinki Ap.t./Apg 2:42–46 Matt 13:31–33 1 Sam 3:15–4:4 1 Sam 4:5–22 1 Kor 15:35–49 Gal 6:1–10 Ps 8 Luomistyö – Guds skapelseverk 8 Room./Rom 2:12–16 9 Luuk./Luk 13:22–30 10 1 Sam 5 11 1 Sam 6:1–16 1 2 3 4 5 6 7 12 Room./Rom 5:18–21 13 1 Tim 1:12–17 14 Room. 1:19–22/ Rom 1:19–22 Mitä voit tietää Jumalasta – Vad kan du veta om Gud 15 Fil 3:7–14 16 Matt 19:27–30 17 1 Sam 6:17–7:6 18 1 Sam 7:7– 8:9 19 Joh 8:31–36 20 2 Tim 2:8–13 21 Jer 23:23–29 Kaikkivaltias Jumala – Allsmäktige Gud 22 Hepr./Hebr. 4:12–13 23 Joh 6:60–69 24 1 Sam 8:10–22 25 1 Sam 9:1–16 26 1 Kor 12:27–31 27 1 Kor 14:1–5 28 Ps 96:1–6 Jumala on ylistyksen arvoinen – Gud är värd att prisas 29 Saarnaaja/Predikaren 3:1–15 2 SOTAHUUTO

[close]

p. 3

TÄSSÄ KUUSSA Kansainvälisyyden näkökulmia SOTA HUUTO HELMIKUU 2016 Sotahuuto on Pelastusarmeijan lehti, joka ilmestyy 11 kertaa vuodessa Se kertoo Pelastusarmeijan maailmanlaajuisesta työstä ja tarjoaa artikkeleissaan hyvää sanomaa. M itä tarkoittaa, että elämme globaalissa maailmassa? Miten uudet kansainvälisyyden näkymät vaikuttavat ympäristöön, politiikkaan, ihmisten terveyteen ja talouteen? Ja mikä merkitys kristillisellä uskolla voi olla kaikessa tässä? Globalisaatio on prosessi, jossa yhä enemmän asioita tapahtuu valtiollisten rajojen yli ja asiantuntijat puhuvat siitä, miten talouden globalisaation myötä köyhyys vähenee ja suurten poliittisten konfliktien riski pienenee. Maailma on kutistunut ja ihmisiä lähentävät toisiinsa nopeat liikenne- ja tietoliikenneyhteydet sekä se, että kielellinen ja kulttuurinen ymmärrys ihmisten välillä on lisääntynyt. Aiempia esteitä ja rajoja poistetaan, että voidaan helpottaa tavaroiden, palvelujen, pääoman ja ihmisten liikkumista. Onko kehitys kestävää? Kun ostat kaupasta kengät, ne on todennäköisesti valmistettu osista, jotka on ensin valmistettu eri maissa. Onko se hyvä vai huono asia? Kun rajoja pyyhitään pois, ei ainoastaan matkustaminen ole nopeampaa, vaan myös salakuljettajien on yhä helpompaa orjuuttaa ihmisiä ja myydä heitä kuin kauppatavaraa. Intiassa vientiyritykset saastuttavat pohjavettä ja tekevät maanviljelijöiden pelloista käyttökelvottomia. Kaliforniassa on autoliikenne johtanut siihen, että alueen vesihuolto on uhattuna. Voiko maailma, jossa elämme, kestää tällaista kehitystä? kansainvälisesti. Meillä on paljon erilaisia projekteja, mutta jokaisessa maassa meillä on myös kestävän kehityksen ohjelmia. Ne voivat olla vesi-, ilmastoja saniteettiprojekteja, koulutusta, ennakoivaa terveydenhoitoa, tai pienyritysten kehittämiseen tarkoitettuja mikrolainoja. Myös akuuteissa tilanteissa, kuten pakolaisleireillä, emme ainoastaan jaa ruokaa, vaan teemme työtä kielenopiskelun ja ammattitaitojen kehittämisen puolesta, jolloin ihmiset voivat selvitä paremmin jokapäiväisessä elämässään. Britanniassa on Pelastusarmeijalla hallituksen toimeksiantona vastuu maan kaikkien ihmiskaupan uhrien auttamisesta, ja Ruotsissa pyrimme käyttämään pelkästään Reilun kaupan tuotteita kahvitarjoiluissamme. Suomessa ovat kirpputorimme, tuetun asumisen palvelumme, työtoiminta ja päihderiippuvuuden kuntoutus tärkeällä sijalla, kun autamme ihmisiä takaisin toimivaan arkeen. Tämä on meidän tapamme kantaa vastuuta kristillisestä uskostamme globaalissa maailmassa. KRIGSROPET Frälsningsarméns tidning i Finland Tilaukset: puh. (09) 681 2300, sotahuuto@pelastusarmeija.fi, www.pelastusarmeija.fi/sotahuuto Tilaushinnat: Suomeen ja Viroon vuosikerta 40 €, muihin maihin 50 € Pelastusarmeijan virallinen äänenkannattaja Suomessa 126. vuosikerta Kansallinen päämaja ja toimitus: Uudenmaankatu 40, Helsinki Postiosoite: PL 161, 00121 Helsinki Puhelinvaihde: (09) 681 2300 Sähköposti: sotahuuto@pelastusarmeija.fi Kotisivut: www.pelastusarmeija.fi, www.facebook.com/pelastusarmeija Kansallinen johtaja: Eversti Johnny Kleman Vastaava toimittaja: Eija Kornilow Toimitussihteeri ja ulkoasu: Toni Kaarttinen Toimituskunta: Eva Kleman, Eija Kornilow, Toni Kaarttinen, Saara Ertamo, Joona Junkkari Perustaja: William Booth Kansainvälinen johtaja: Kenraali André Cox Kansainvälinen päämaja: The Salvation Army, IHQ, 101 Queen Victoria Street, London EC4P 4EP, UK Toimitus ei vastaa pyytämättä lähetetyistä kirjoituksista Painopaikka: Painotalo Plus Digital Oy, Porvoo 2016 ISSN 0356-3340 Eva Kleman eversti Oikeudenmukainen kehitys Pelastusarmeija on kansainvälinen liike, joka toimii pysyvästi 127 maassa ja sen lisäksi monilla katastrofi- ja konfliktialueilla. Arvostamme globaalia verkostoamme, ja kirkkokuntana tahdomme alleviivata kristillistä vastuutamme Kansikuva: Toni Kaarttinen SOTAHUUTO 3

[close]

p. 4

KUUKAUDEN kolumni Älä mene halpaan! M uistan hyvin ensimmäisen kerran kun hätkähtäen havahduin siihen, että olin mennyt halpaan uskomalla eräistä ihmisistä minulle kerrottuja pahoja puheita. Kun myöhemmin tapasin nuo ihmiset, huomasin, etteivät he olleet ollenkaan minulle piirretyn ennakkokuvan mukaisia, vaan aivan tavallisia ja mukavia ihmisiä. Olin ottanut ilman kritiikkiä vastaan yksipuolista ja pahantahtoista informaatiota. Sain pysyvän opetuksen siitä, ettei pidä uskoa kaikkea mitä kuulee. Toisen kerran, vuosikymmeniä myöhemmin, minua ei niin helposti narutettu. Nousin vastustamaan turhaa pelottelua kulttuurieroilla. Toki on totta, että suomalaisten, aasialaisten ja afrikkalaisten välillä on eroja tavoissa ja arvoissa, mutta ei se sitä merkitse, ettei voida tutustua ja tulla ystäviksi. Avoimella sydämellä näkee ja kuulee paremmin kuin pelkillä silmillä ja korvilla. Mikä meitä ihmisiä oikein vaivaa? Osaamme lentää kuuhun, rakentaa monimutkaisia laitteita ja halkaista atomeja, mutta emme tule toimeen keskenämme. Joskus emme tule toimeen edes niiden kanssa, joita eniten rakastamme, puhumattakaan niistä, jotka ovat hieman erivärisiä, puhuvat eri kieltä ja joilla on erilaisia tapoja kuin meillä. Erilaisuusko meitä pelottaa vai mikä? Ehkä joskus luulemme enemmän kuin tiedämme. Olet varmaan joskus kuullut kehotuksen ”lue enemmän, luulet vähemmän”. Lukeminen ja näkeminenkään eivät välttämättä takaa sitä, että meillä on oikea ja tasapuolinen näkemys. Huomaamattamme nimittäin valikoimme mitä luemme, mitä näemme ja mitä pidämme totena. Olet saattanut kuulla tarinan viisaasta kyläsepästä, jolta kylään muuttoa aikova mies kysyi millaisia ihmiset tässä kylässä ovat. Seppä vastasi kysymällä: ”Millaisia ihmiset ovat siellä mistä sinä tulet?” Kun mies kertoi millaisia ihmiset hänen nykyisessä kylässään ovat, vastasi seppä: ”Samanlaisia ne ovat täälläkin.” Sepän vastaus oli sama kaikille kysyjille, olivatpa kysyjän kylän ihmiset rehtejä ja mukavia tai kieroja ja inhottavia. Suomalainen sananlasku toteaa saman näin: ”Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan.” Jotkut meistä ovat saaneet syntymälahjanaan avoimen ja luottavaisen luonteen, toiset taas ovat vaiteliaita ja sulkeutuneita. Ketään ei Jumala kuitenkaan ole tarkoittanut erakoksi, vaan olemaan yhteydessä toisiimme, toistemme erilaisuutta kunnioittaen. Maahamme saapuneet pakolaiset haastavat meidät suomalaiset ja meidät pelastusarmeijalaiset antamaan näytön kristillisyydestämme. Viranomaisten tehtävänä on tutkia tulijoiden taustat ja erottaa todelliset avuntarvitsijat muista. Meidän kutsumuksemme on auttaa voimiemme ja mahdollisuuksiemme mukaan kaikkia avun tarpeessa olevia. Olen hämmentyneenä kuullut hurskaiden kristittyjenkin puhuvan ennakkoluulojen ja pelon vallassa pakolaisista. Tekee mieli siteerata Raamattua ”näin ei saa olla, veljet” (koskee sisariakin)! Älä siis mene halpaan. Kun kohtaat pakolaisen, suhtaudu häneen ennakkoluulottomasti ja avoimesti, pyri tutustumaan jos yhteistä kieltä on tai vaikkei olisikaan. Hymykin on hyvä ele. Erilaiseen vä riinkin tottuu. Etiopiassa on hyvin laaja ihonvärien kirjo. Oltuani siellä useita kertoja vapaaehtoistyössä tulin ”värisokeaksi”. Raija Timonen sotilas Jyväskylän osasto 4 SOTAHUUTO

[close]

p. 5

Pelastusarmeijan opinkappaleet 2 11 Pelastusarmeijan hengellinen perusta kiteytyy 11 opinkappaleeseen, joihin tutustumme Sotahuudossa tämän vuoden aikana. Luutnantti Kaisa Mäkelä-Tulander tutustuttaa meidät näihin suuriin teologisiin teemoihin maanläheisellä tavalla. Tässä kuussa kersanttimajuri Lasse Mattsson todistaa opinkappaleen vaikutuksesta omassa elämässään. Haluatko tutustua Pelastusarmeijan opinkappaleisiin syvemmin? Julkaisemme lähiaikoina Pelastusarmeijan opin käsikirjan, joka on ilmaiseksi ladattavissa kotisivultamme pelastusarmeija.fi. Me uskomme, että on olemassa ainoastaan yksi Jumala, joka on aivan täydellinen, kaiken luoja, ylläpitäjä ja hallitsija ja johon ainoaan uskonnollisen palvonnan tulee kohdistua. Suuri hiljaisuus Ajatuksiani opinkappaleesta: S anotaan, että ihmisten tunne pyhästä on hämärtynyt. Sanotaan, ettei aikamme tunne Jumalan pelkoa. Mikä on pyhää? Yksinäisyyskö, kun kaikki maallinen on raivattu pois? Mutta Jumala on läsnä yhtä lailla vaippojen vaihdossa, ystävien tavatessa tai ahdistavien ajatusten poukkoillessa päässä! Raamatun ihmisille yksinäisyyden löytäminen oli lähes mahdotonta. He kohtasivat Jumalan ihmisten keskellä ja elämänvaiheissaan. Vaatii rohkeutta luottaa, että Jumala on asettanut juuri nämä ihmiset minun ympärilleni, tutustuakseni Häneen heidän kauttaan. Ja he minun kauttani... Pyhä on lähellä. Jumala on tässä, kun luet tätä artikkelia ja kun minä istun sohvalla tätä kirjoittamassa. Kaikkivaltias mahtuu meidän pieniin kuvioihimme. Suuri Majesteetti asettuu suhteeseen ihmisen kanssa, oli hän sitten pieni lapsi, dementoitunut vanhus, syvästi kehitysvammainen tai menestyksensä huipulla – kuka tahansa. Jumala on käsittämätön. Emme ymmärrä, miten hän on luonut maailmankaikkeuden tai miten me itse olemme saaneet alkumme kahdesta solusta äitimme kohdussa. Se, miksi Syyriassa soditaan, elektronit asettuvat kuorilleen tai sinä sairastuit syöpään, jää meille käsittämättömäksi. Joitakin asioita meidän on vaikea hyväksyä (paljon pahaa on kyllä ihan meidän ihmisten omalla vastuulla). Yrityksemme kuvailla tai ymmärtää Jumalaa epäonnistuvat. Hän itse ilmoittaa nimekseen ”Minä olen” (hepreaksi Jahve). Hän on ristillä kuollut Voittaja, Kuningasten Kuningas ja avioton köyhä vauva. Hän on salaisuus, jonka edessä kielemme, ymmärryksemme ja tietomme hiljenee. Voimme vain kokea hänen rakkautensa. Elämän tärkein kysymys on: missä on sinun perimmäinen turvasi? Sinun elämäsi perusta on se, johon sinun ”uskonnollinen palvontasi” kohdistuu. Elämän myrskyissä A jan merellä moottorivenettä, jota aallot keinuttavat. Taivas kaartuu meren yllä. Linnut syöksähtelevät veneeni yllä. Ne ihmettelevät: ”Mitähän tuokin äijä itsestään kuvittelee?”Mistä tämä hetki on tullut? Hetki, joka katoaa iäisyyden rantaan koskaan palaamatta. Mieleni puhkeaa rukoukseen kuin meren vyöryvä aallokko: Pyhä, Kaikkivaltias Jumala! Minä hengitän tätä hetkeä. Sinä olet luonut ajan, ja kuitenkin olet ajan yläpuolella. Sinun sanasi on luonut tämän meren, taivaan, linnut. Sinä olet antanut tämän veneen rakentajalle järjen tehdä turvallisen veneen. Jumala, Sinä olet tiennyt syntymäni kauan ennen kuin synnyin. Kaikki elämäni päivät olet kirjoittanut kirjaasi, johon olet merkinnyt myös viimeisen päiväni täällä alhaalla. Sinun tahdostasi käteni ja jalkani liikkuvat. Sinun voimastasi sydämeni sykkii ja hengitykseni virtaa. Ilman Sinun antamaasi viisautta en osaisi kirjoittaa ainuttakaan riviä, en liioin ajatella, tuntea, leikkiä mielikuvilla. Rakas Jumala, Sinä tunnet syntisen, turmeltuneen luontoni. Miten vähän ajattelen, että Sinä olet ainoa tosi Jumala. Kiitos, että saan olla lapsesi vain Sinun täydellisen rakkautesi vuoksi. Ohjaan venettäni, joka on minun elämäni. Vai ohjaanko sittenkään? Usein olen kuvitellut, että minä itse ohjaan niin tyynellä kuin myrskyssä. Synnin turmeleva ymmärrykseni on levittänyt sumuverhon veneeni ympärille. Jumala, Isäni, anna anteeksi karikkoiset harhakuvitelmani! Emme tajua, että Sinä yksin pidät yllä koko valtavaa maailmaa huolimatta meidän ihmisten itsekkäistä ja tuhoavista pyyteistä. Tahdon palvoa Sinua, ainoa tosi Jumala. Anna minulle rakkautta siihen, sillä Sinä olet ainoa ehdottoman rakkauden lähde. Olet itse ilmoittanut olevasi Rakkaus. Kiitos ja ylistys Sinulle, Pyhä Jumala! Aamen. Kaisa Mäkelä-Tulander luutnantti Lasse Mattsson kersanttimajuri, Tampereen osasto SOTAHUUTO 5

[close]

p. 6

Kansainväliset ystävämme Pelastusarmeija on hyvin kansainvälinen organisaatio – tällä hetkellä toimimme 127 maassa, kaikissa maanosissa (no, Antarktista lukuun ottamatta). Ja myös Suomessa Pelastusarmeijalla on jäseniä, ystäviä ja asiakkaita, joiden koti on kaukana. Tutustumme kuuteen Pelastusarmeijan ystävään, jotka ovat saapuneet Armeijan piiriin Jyväskylässä tapahtuvan kansainvälisen Nice Friday -toiminnan kautta. P elastusarmeijan Jyväskylän osastossa järjestetään perjantaisin toimintaa nuorille ja nuorille aikuisille kansainvälisten Nice Friday -iltojen merkeissä. Illoissa nuorilla on mahdollisuus jutella, pelailla, soittaa instrumentteja ja laulaa. Illat ovat olleet suosittuja. – Yhteiselle kohtaamiselle on mahdollisuus. Se onkin ohjelmaa tärkeämpää. Tänne saa tulla niinä perjantaina kuin tahtoo, ja olla niin kauan kuin haluaa, kertoo Nice Fridayn vetäjä, sotilas Osmo Halonen. – Nuoret ovat alkaneet kutsua kavereitaan mukaan. Se on merkki siitä, että he ovat oikeasti nauttineet illoista. Ei ole itseisarvo montako meitä on – vaan se, että kaikilla on hyvä olla. Näiden nuorten piiriin kuuluvat Tomas ja Tereza, Samson, Panu ja Liliana sekä Marvin. Seuraavaksi tutustumme heidän tarinoihinsa. Elämä Suomessa tuntuu mielekkäältä. – Pidämme rauhallisesta elämästä. Rakastamme myös puhdasta luontoa, Tomas toteaa hymyillen. Pelastusarmeija tuli mukaan kuvioihin heti muuton jälkeen. – Kun saavuimme tänne, niin heti ensimmäisellä viikolla olimme mukana Pelastusarmeijan järjestämässä nuorten grilli-illassa. Löysimme ystäviä ja tuttuja, se merkitsee meille paljon. Tereza iloitsee nuorten iltojen ilmapiiristä: – On hienoa, että täällä ei ketään pakoteta mihinkään. Kaikki ovat tervetulleita, on taustasi mikä vain – olemme kaikki yhtä. Elämän ja kuoleman kysymys 30-vuotiaan Samson Dibessan tilanne on haastava. Samson on kotoisin Oromian alueelta Etiopiasta ja on nyt Suomessa turvapaikanhakijana. Kielteinen turvapaikkapäätös ja palautus Etiopiaan voi pahimmillaan johtaa vangitsemiseen tai jopa kuolemaan. – Tilanne Etiopiassa on hyvin monimutkainen vallassa olevan EPRDFpuoluekoalition toiminnan vuoksi. Puoluekoalitio muun muassa yrittää estää oromoja hankkimasta perushyödykkeitä. Maiden pakkolunastus on myös yleistä. Oromo Liberation Front (OLF) puolustaa Oromian alueen oikeuksia. Yliopisto-opiskelijana Samson on ottanut osaa OLF:n järjestämiin mielenosoituksiin. Vuonna 2014 Samson saapui Suomeen opiskelemaan. Tuohon aikaan oromojen poliittinen liikehdintä oli suurta ja mielenosoituksissa kuoli yli 70 yliopisto-opiskelijaa. Samson kävi lomalla Etiopiassa, ja silloin tapahtui hänen kohdallaan käänne huonompaan. Yhteinen taival Viime jouluna 28-vuotiaan Tomas Syrovatkan ja 24-vuotiaan Tereza Himmelovan rakkaus sai sinetin – he avioituivat. Tšekistä kotoisin olevien Tomaksen ja Terezan yhteinen taival itse asiassa alkoi Suomessa. – Olimme kumpikin turistimatkalla Etelä-Suomessa, kun kohtasimme, Tereza kertoo hymyillen. Tämä tapahtui yli seitsemän vuot ta sitten. Suomi kiehtoi nuorta paria ja Tšekeissä Tereza aloitti kielen opiskelut. Ajatus tulevaisuudesta Suomessa konkretisoitui. Nyt he ovat asuneet kaksi vuotta Jyväskylässä. Molemmat ovat onnellisesti töissä, Tereza musiikinopettajana kansalaisopistossa sekä kirjapainossa jälkikäsittelijänä. Tomas on kirjapainoalan ammattilainen ja työskentelee samassa yrityksessä Terezan kanssa. 6 SOTAHUUTO – Hallituksen turvallisuusjoukot vangitsivat minut. He kiduttivat minua niin psyykkisesti kuin fyysisestikin. Samson asuu nyt Jyväskylässä ja on saanut osa-aikatyötäkin. – Avoin tilanne turvapaikan suhteen hankaloittaa keskittymistä, sillä en pysty olemaan ajattelematta turvallisuuttani. Kohdallani hyväksytty hakemus tarkoittaisi elämää. – Uskon, että Jumala lähetti minut tänne turvaan. Ihmiset ovat Suomessa rehellisiä ja ystävällisiä. He ymmärtävät lähtökohtasi ja ongelmasi. Näin Samson koki myös tullessaan mukaan Pelastusarmeijaan. – ”Et ole yksin”, minulle kerrottiin. Täällä Armeijassa meidät on otettu vastaan perheenä – ei vain kävijöinä, vaan perheenjäseninä. Tähän kuuluu niin sosiaalinen, kulttuurinen kuin hengellinenkin yhteys. – Toivon, että turvapaikkahakemukseni hyväksytään. Haluan jatkaa opiskelua, tehdä osani ja antaa jotain takaisin tälle yhteiskunnalle. En uskalla suunnitella elämää paljon eteenpäin – mutta olen toiveikas, Samson toteaa lopuksi. Jumalan käytössä 32-vuotiaat meksikolainen Liliana Ledesma ja suomalainen Panu Kosonen kohtasivat Espanjassa. – Kumpikin menimme vaihto-opiskelijoiksi Santiago de Compostelaan. Siellä ystävystyimme ja aloimme seurustella. Meksikossa menimme naimisiin ja asuimme siellä puolentoista vuoden ajan 2008 Liliana valmistui kirjallisuuden ja kielitieteiden alalta. Liliana ja Panu päättivät muuttaa Suomeen, jotta Panu voisi suorittaa omat opintonsa loppuun Jyväskylän yliopistossa. Nykyään Panu

[close]

p. 7

Kansainväliset ystävämme Tereza Himmelova ja Tomas Syrovatka, Samson Dibessa, Marvin Amaya, Liliana Ledesma, Elias ja Panu Kosonen. työskentelee espanjan ja englannin kielen opettajana ja Liliana on erikoistunut espanjan opettamiseen ulkomaalaisille. Parhaillaan Liliana on äitiyslomalla – parin arkea ilostuttaa reilun vuoden ikäinen Elias-poika. Kulttuurien erilaisuus välillä koetteli parisuhdetta. – Hiljaisuus ja rauhallisuus on meille meksikolaisille eksoottista, Liliana naurahtaa ja jatkaa: – Suhteen alussa kyselin usein, että onko kaikki hyvin? Meksikossa hiljaisuus on merkki siitä, että jokin on vialla. Muutto Suomeen nostatti Lilianassa monia tunteita. – Alkuhuuman jälkeen riippuvaisuus ja riittämättömyys olivat läsnä. Vielä parin vuoden jälkeen tuntui, että olen kielellisesti edelleen lapsen tasolla. Tykkään puhua ja tutustua uusiin ihmisiin, niin se tuntui rajoittavalta. – Mutta rakastan Suomea ja olen omaksunut suomalaisia tapoja, saavun ajoissa paikalle ja pyrin myös puhumaan totta, Liliana nauraa heleästi. Pelastusarmeija on tuonut lisää hengellistä sisältöä elämään. – Olemme heti muuton jälkeisestä sunnuntaista asti olleet mukana. Tänne on aina helppo tulla, Panu kertoo. – Ihmisten lempeys on tehnyt meihin suuren vaikutuksen, Liliana lisää ja päättää: – Haluamme olla Jumalan käytössä – enemmän Jumalaa, vähemmän meitä. Onnellisuus on jaettavaksi 29-vuotias Marvin Amaya on kotoisin El Salvadorista, Väli-Amerikasta. Rakkaus on myös Marvinin tarinan taustalla. Lomaillessaan kaksi vuotta sitten Suomessa hän tapasi silloisen tyttöystävänsä. Asiat etenivät nopeasti ja Marvin muutti tyttöystävän luokse asumaan, pieneen kylään Pohjois-Suomessa. Elämä ulkomaalaisena kyläyhteisössä ei ollut helppoa. Suhde päättyi, ja Marvin muutti Jyväskylään opiskelemaan. – En halua sanoa mitään pahaa, mutta olemme ihmisiä ja tarvitsemme keskustelua muiden kanssa – ja Suomessa ei ole aina helppoa saada kontaktia toisiin. – Muutin Jyväskylään opiskelemaan, ja nyt elämä on helpompaa. Opiskelen ammattikoulussa logistiikkaa. Tulevaisuudessa voin toimia autonkuljettajana. Tavoitteeni on vain pärjätä elämässä – se saattaa jatkua täällä, jossain muualla, ehkä kotimaassani. Kaikki tiet ovat avoinna. Marvin löysi Pelastusarmeijan ystävänsä Lilianan kautta. – Hän kutsui minut mukaan. Puhuimme musiikista ja hän kertoi, että Nice Fri- day -illoissa toimii bändi. Tulin mukaan ja pidin siitä! Olen ollut mukana puoli vuotta. Olen mukana myös jumalanpalveluksissa. Lopuksi Marvin haluaa jakaa näkynsä tulevaisuudesta: – Näen elämän isona veneenä, jossa kaikki soudamme samaan suuntaan. Elämän hyvät hetket on tarkoitettu jaettaviksi. Onnellisuus pitää jakaa muiden kanssa – jos pidät sen itselläsi, onnellisuus kuolee kanssasi, mutta jos jaat sen, onnellisuus elää ikuisesti. Toni Kaarttinen Kuvat: Toni Kaarttinen Pelastusarmeijan osastot tarjoavat myös kansainvälistä toimintaa, esimerkiksi viikoittaiset Nice Friday -illat nuorille ja nuorille aikuisille Jyväskylässä ja kuukausittainen Sunday Service Raumalla. Myös jumalanpalvelusten tulkkausta englanniksi on tarjolla, muun muassa Jyväskylässä ja Oulussa. Tarkista oman osastosi tarjonta osoitteesta: pelastusarmeija.fi/paikkakunnat SOTAHUUTO 7

[close]

p. 8

8 SOTAHUUTO

[close]

p. 9

SOTAHUUTO 9

[close]

p. 10

KRIGSROPET Kolumn Siw Broman har jobbat över 20 år på Frälsningsarméns fadderkontor i Cochabamba, Bolivia. Fredsskapare Hälsningar från Fadderkontoret i Cochabamba, Bolivia! S å här i början av året, den 22 februari, firar scouterna Thinking Day till minne av scoutrörelsens grundare lord Robert Baden-Powell och hans fru lady Olave. Den 22 februari är deras gemensamma födelsedag. Det är inte något speciellt med att komma ihåg eller fira en födelsedag. Denna födelsedag har emellertid firats på sitt eget vis i nästan hundra år. Scouter runt om i världen skickar hälsningar – traditionella vykort eller per mejl. Syftet är att skapa vänskap över gränserna. Till scoutrörelsens grundtanke hör vänskap och samarbete mellan folk och nationer. En vänskap som börjat redan i barnoch ungdomsåren kan vara en god utgångspunkt för fredsarbete i vuxenlivet. Den senaste tiden har jag ofta tänkt på hur aktuellt Thinking Day -budskapet är. Den globala gemenskapen mellan människor har inte alltid varit lätt och fredlig. Fördomar och brist på kunskap reser ofta både mentala och konkreta murar. Dessa murar upprätthålls av hatfyllda tal och handlingar. Som ett resultat har det internationella umgänget blivit ett enda kaos där panikslagna människor flyr över land och hav med livet som insats. Att arbeta för fred på lång sikt kräver tålamod i vardagen. Fredsbevararna måste ha sinnesnärvaro också då när hatet riktas mot dem själva. Ja – hur gick det nu igen – redan för ett par tusen år sedan i en viss kungörelse med namnet Bergspredikan? Där har vår Herre nämnt speciellt fredsskaparna. Matt 5:9–10: ”Saliga de som håller fred, de skall kallas Guds söner. Saliga de som förföljs för rättfärdighetens skull, dem tillhör himmelriket.” Gud välsigne alla fredsskapare såväl i de små vardagssysslorna som i makthavarnas stora borgar. J ag är Siw Broman, född och uppvuxen i den lilla staden Lovisa. Jag studerade till socialpedagog i Borgå, sedan jobbade jag på ett barn-och ungdomshem i Helsingfors... och så upplevde jag att Gud ledde mej långt bort från hemlandet för att arbeta till förmån för barn som inte fått en bra start i livet. Jag har nu jobbat över 20 år på Frälsningsarméns fadderkontor i Cochabamba, Bolivia. Frälsningsarmén har 4 barnhem och 24 dagcenter runt om i Bolivia och i alla nio län. Finland hjälper och stöder fyra dagcenter och två barnhem. Med faddrarnas hjälp kan Frälsningsarmén hjälpa barn och ungdomar till en bättre framtid! Faddrar genom Frälsningsarmén i Finland stöder följande barnhem: Oscar Ahlm (pojkhem) och Evangelina Booth (flickhem) samt dagcentret Huayra Khasa – alla i staden Cochabamba, och i staden Sucre stöder man ett dagcenter som heter Pokonas. I Chapare, djungeln mellan Cochabamba och Santa Cruz stöder finländska faddrar ett dagcenter och ett dagcenter i staden La Paz. Barnen kommer till dagcentren för att få ett mål mat och hjälp med läxläsningen och för att få vara på en trygg plats medan den ena eller båda föräldrarna arbetar. På barnhemmena bor barnen 24 timmar i dygnet... och behoven och kostnaderna där är mycket större. Det är inte helt ovanligt i Bolivia att föräldrarna låser in sina små barn i hemmet medan de arbetar om det inte finns ett daghem i närheten. Flickhemmet Evangelina Booth Jag skall närmare berätta om Flickhemmet Evangelina Booth. Hemmet har fungerat som flickhem i ca 35 år, före fungerade det som daghem/dagcenter. Hemmet är planerat för 40 flickor men för tillfället bor det 23 flickor där. Antalet flickor beror mycket på om man får resurserna att räcka till eller inte. Tidigare kunde föräldrarna komma direkt till Hemmet för att lämna sina barn där medan de arbetade på annan ort. Nu måste föräldrarna gå till barnskyddet och få godkännande av dem. Men idag är de flesta flickorna på Evangelina Booth omhändertagna av myndigheterna p.g.a. alkoholism, de har blivit Juhani Laaksonen soldat, Tempelkåren 10 SOTAHUUTO

[close]

p. 11

Fadderverksamheten i Bolivia Löjtnant Marcia och flickorna på flickhemmet Evangeline Booth övergivna, de kommer från gatan eller de är helt föräldralösa. Jag vill här berätta två historier. Elena (namnet fingerat) är 10 år. Hon har bott på Hemmet i två år. Tidigare bodde hon på gatan med sin mamma. De tiggde på gatan och åt vad de kunde finna i skräptunnor. De sov på kartong på gatan. Elena var mycket undernärd när hon kom till Hemmet. Hon säger att hon är rädd att mamman skall komma och ta henne därifrån. ”Jag vill aldrig fara härifrån”, säger hon. Elena är en glad och positiv flicka och det går bra för henne i skolan. En annan av flickorna är Maria (namnet fingerat). Hon är 9 år. För två år sedan dog hennes mamma och systern, 6 år, och brodern, 9 år, blev med pappan. Men i praktiken var de övergivna. Pappan är alkoholist. Flickorna kom för tre månader sedan till Hemmet. Det var en granne som gjorde anmälan till barnskyddet. Barnen var för det mesta ensamma hemma. De är fortfarande inne i anpassningsprocessen, de lär sej att följa regler och normer. Maria var rädd för sin pappa. Hon säger att här på Hemmet kan hon känna sej trygg och här har hon mat. I början, den första veckan kunde hon knappt sluta äta. Barnen får lära sej att det inte spelar någon roll att de varken har mamma eller pappa för vi har en himmelsk Far, Skaparen som sköter om oss! En stor utmaning är att lära de unga flickorna att vara försiktiga i relation till pojkarna. Det skulle vara viktigt att de inte blir gravida som väldigt unga, utan att de tänker på sin framtid och skaffar sej en utbildning. Löjtnant Marcia ser tillbaka på detta år – med hjälp av volontärer som gett dem extra ekonomisk hjälp har de kunnat giftbespruta Hemmet. Nu är de utan råttor, kackerlackor och löss. De har kunnat förbättra hygienen. Hon önskar att de kunde ta emot flera flickor, ”man bör hjälpa de flickor som inte har någon plats att vara på”. Svåra tider Hemmet skulle behöva mera personal och mera ekonomiska resurser. P.g.a. att dollarn och euron har sjunkit betydligt får man mindre för pengarna och priserna har gått upp på allting här. Också löneutgifterna har stigit mycket. Barnskyd- det kräver att det finns utbildad personal såsom en psykolog och socialarbetare. Löjtnant Marcia drömmer om en syverkstad för flickorna på Hemmet och att man så kunde ge dem redskap för att möta framtiden. Just nu är det väldigt svåra tider för barnhemmena ekonomiskt sett, men vi hoppas kunna fortsätta med denna viktiga verksamhet, hjälpa barn som verkligen behöver få hjälp! Vi hoppas få flera faddrar och mera hjälp från Finland! All hjälp är mycket värdefull och tillsammans kan vi hjälpa barnen till en bättre framtid. Siw Broman soldat Foto: Siw Broman’s fotoalbum Ge en gåva för framtiden – bli fadder för ett barn! Vi hjälper barn i Bolivia, Brasilien, Indonesien, Republiken Kongo, Moçambique, Pakistan, Paraguay och Tanzania. Årsavgift 180 € (administrationsavgift 5 %) Närmare information: pelastusarmeija.fi/auta/kummilapsityo och (09) 681 2300 / fadderbarnsavdelningen Anna lahja tulevaisuudelle – tule kummiksi lapselle! Autamme lapsia Boliviassa, Brasiliassa, Indonesiassa, Kongon tasavallassa, Mosambikissa, Pakistanissa, Paraguayssa ja Tansaniassa. Vuosimaksu 180 € (hallinnolliset kulut 5 %) Lisätietoa: pelastusarmeija.fi/auta/kummilapsityo ja (09) 681 2300 / kummilapsityö SOTAHUUTO 11

[close]

p. 12

ARMEIJASSA TAPAHTUU Sanan Lauantaina 13.2.2016 Radio / TV Aamuhartaus lauantaina 20.2. klo klo 6.15 ja 7.50, YLE Radio 1, Jorma Pollari Päivä klo 14 ja klo 16 kokoukset, välissä kahvitarjoilu Pelastusarmeijan Temppelissä, Uudenmaankatu 40, Helsinki Vierailijana Komentaja Birgitte Brekke-Clifton Testamenttiasiain infotilaisuus Torstaina 11.2. klo 13.00–15.00 Pelastusarmeija, Hovioikeudenkatu 12, Kouvola Maanantaina 29.2. klo 13.00–15.00 Pelastusarmeija, Uudenmaankatu 40, Helsinki (Temppeli) Asiantunteva lakimies jakaa tietoa testamentti- ja perintöasioista. Tilaisuus on kaikille avoin. Kahvitarjoilu. Tervetuloa kuuntelemaan ja keskustelemaan! Lämpimästi tervetuloa! Sanan Päivät 16.4. Oulussa ja 17.4. Porissa Uusia jäseniä Pelastusarmeija Turun osasto otti 22.11. ja 13.12.2015 Vuoden uusia2016 siviilijäseniä ja vihki sotilaan.opinkappaleisiin ja tarjoamme ohjattua raamatunlukua. aikana tutustumme Pelastusarmeijan Olemme kiitollisia Jumalan armosta työstä Me uskomme, että ja Vanhan ja Uuden testamentin kirjat ovat syntyneet Jumalan innoituksesta,Lahja ja että vain ne ovat1kristillisen uskon ja toiminnan jumalallisena ohjeena. Turun osastossa. Siviilijäsenet Lähde , 3 Johanna Meinander2 ja Katja Mesikämmen Rukousaihe: Työ Pelastusarmeijan osastoissa uutena vuonna 2016 ja sotilas Risto Hohenthal4 ovat osoitus siitä. 12 Mark 1:9–11 1 Joh 2:23–25 13 1 Sam 2:1–10 2 1 Moos./1 Mos 2:4b–9 Natalia ja Toni Penttinen 14 1 Sam 2:11–26 3 Hepr./Hebr 4:12 Jumalan sanan 15 Jer 17:7–8 voimaosaston – Guds ords upseerit kraft Turun 16 1 Joh 5:6–12 4 Fil 2:1–4 17 Room/Rom. 12:1–2 5 Joh 2:13–22 Jumalan tahdon tunteminen 6 Joh 8:12 – Kännedom om Guds vilja 7 1 Sam 1:1–18 18 Hepr./Hebr. 2:9–10 8 1 Sam 1:19–28 19 Joh 5:31–36 9 Hepr./Hebr. 10:19–25 20 Job 28:20–28 10 1 Tess 2:13 Jumalan sana 21 Hepr./Hebr. 10:19–25 – Guds ord 22 luopuu 1 Joh 1:3–7 11 Ap. t./Apg 8:14–17 Petter Kornilow Everstiluutnantti 23 Ps 34:2–15 24 2 Tim 3:16 Jumalan Hengestä syntynyt kirjoitus – Skrift inspirerad av Guds Ande Aikuis- ja perhetyön sunnuntai/ Vuxen- och familjearbete söndag 25 2 Kor 1:3–7 26 Joh 4:46–54 27 1 Sam 2:27–36 28 1 Sam 3:1–14 29 Jes 40:5–11 30 Luuk./Luk 2:22–40 31 Miika/Mika 7:7–8 Etsi Herraa – Sök Herren 2 tammikuun raamatunlukuopas 1 4 3 Opinkappale 1: Muutoksia tehtävissä Lukijoiden esirukouspyynnöt Voit lähettää meille esi­rukouspyyntösi: sotahuuto@pelastusarmeija.fi tai kirjeitse Sotahuuto, PL 161, 00121 Helsinki, kuoreen merkintä: ”Esirukous” ylisihteerin tehtävästä sairastumisen vuoksi. Kansainvälinen päämaja on nimittänyt yli2 Sotahuuto sihteeriksi everstiluutnantti Arja Laukkasen (e) 20.1.2016 alkaen. Everstiluutnantti toimii tässä tehtävässä 31.5.2016 saakka. Uskomme rukouksen voi­­maan! – Koen ahdistusta ympärilläni tapahtuvien asioiden vuoksi – Jumala näytä minulle tie iloon ja valoon. Murtunut – Pyydän esirukousta särkyjeni vuoksi. Rukoilkaa myös sukulaisteni puolesta, heillä on monia vastoinkäymisiä. Herran haltuun LASTEN TALVILEIRI Nummelassa 24.–27.2. Leiri on tarkoitettu 7–11-vuotiaille lapsille. Lisätietoa leiristä lomakodin nettisivulta – tiedustele vapaita paikkoja: pelastusarmeija.fi/lomakoti Tiedustele vapaita paikkoja. 12 SOTAHUUTO

[close]

p. 13

KUUKAUDEN KAUPUNKI PORI Innostuneen ilmapiirin Pori Porin osastolta on viime aikoina kuulunut paljon hyviä uutisia – viime kesästä lähtien osaston yhteyteen on tullut monia uusia sotilaita ja siviilijäseniä. – Pori on uudestisyntynyt! Voimme vain ihmetellä Jumalan voimaa siellä, toteaa osastonjohtaja, kapteeni Seppo J. Takala. Eira Ruotsalaisen vetämässä kotiliiton tuolijumpassa kaikilla on mukavaa. Kymmenminuuttisen jumpan jälkeen salissa näkyy rusottavia poskia ja hymyileviä kasvoja. – Niin vanhaa ei ole, ettei jumpata voisi. Kaikki liikkumaan! Eira kannustaa. P orin osasto on toinen kapteenien Seppo ja Tuula Takalan johtamista osastoista. He asuvat Raumalla, joten vapaaehtoisten apu on ensiarvoisen tärkeää. – Olemme kiitollisia sydämemme pohjasta, on suunnaton ilo nähdä elävä osasto, toteaa osastonjohtaja Tuula Takala. Osasto on kokenut Hengen paloa, viime kesänä seitsemän uutta jäsentä liittyi Armeijaan samanaikaisesti, ja sen jälkeen uusia ystäviä on tullut mukaan tasaiseen tahtiin. – Tänäänkin eräs ystävämme kysyi, että saisiko tulla siviilijäseneksi, kertoo Seppo hymyillen, ja jatkaa: – Uudet jäsenet tuovat mukanaan ystäviään, mikä on hienoa. Uskon lumipalloefekti. Ja hienosti uudet jäsenemme ovat omaksuneet Armeijan hengen, että toimeen tartutaan eikä vain istuta kuuntelemassa Jumalan sanaa. Se on ollut ilo nähdä, Seppo naurahtaa. – Porilaiset ovat todella innostuneita ja palavia, se luo tänne innokkaan tunnelman, Tuula myötäilee. Ovet avoinna kaikille Osastolla on iloinen tunnelma, hetken päästä on alkamassa kotiliitto. Hymyileviä naisia saapuu paikalle, ja sali täyttyy puheensorinasta. Seuraan hyväksi havaittua strategiaa ja siirryn keittiön puolelle, missä Aino Alasaari on viimeistelemässä kotiliiton tarjoiluja. – Pidän tästä paikasta – täällä voi tehdä työtä, laulaa ja ylistää Herraa! Tulin siviilijäseneksi viime kesänä, haluan palvella Herraa ja olla avuksi. Pyhä Henki on täällä läsnä! Ainon seuraan saapuu sotilas Liisa Leponiemi , joka yhdessä sotilas Sari Nordlundin kanssa on vahvasti mukana osaston pyörittämisessä. – Olen Sarin kanssa täällä aktiivisesti, olemme olleet hyvä aisapari. Ihmiset >>> luottavat meihin, mikä tuntuu hyvältä. SOTAHUUTO 13

[close]

p. 14

” Jokainen saa tulla sellaisena Seppo ja Tuula Takala toimivat Porin lisäksi Rauman osaston johtajina. kuin on kokemaan Jumalan rakkautta ja armoa. >>> – He tulevat keskustelemaan ja jakamaan tuntojaan. Innostusta on ollut ilmassa – ja iloitsemme jokaisesta uudesta sotilaasta ja siviilijäsenestä suuresti. – Musiikki on tuonut paljon eloa. Meillä on pianisti, kitaristi ja hyvät laulajat – se tuo paljon iloa ja voimavaroja kokouksiin, Liisa lisää hymyillen. Sari Nordlund iloitsee mahdollisuudesta palvella Jumalaa Pelastusarmeijassa. – Kun aikoinaan saavuin ensimmäistä kertaa Armeijan ovista sisään, koin ylistävän ilmapiirin keskellä Jumalan rakkauden. Kynnyksellä minut kohtasi Pyhä Henki. Sari vastaa osastolla muun muassa naisten kohtaamis- ja rakentumisillasta. – Se on avoin kaikille naisille, käymme Raamatun pohjalta eri aihealueita läpi. Siihen kuuluu sielunhoidollinen elementti ­ – Jumala saa parantaa ja hoitaa. Kiitos Herralle, tästä ryhmästä meille on tullut kolme uutta sotilasta! – Olemme kiitollisia johtajillemme, että he ovat antaneet meidän pitää ovia auki. Se on yksi syy siihen, miksi väkimäärä on kasvanut – tänne jokainen saa tulla sellaisena kuin on kokemaan Jumalan rakkautta ja armoa. ” – Olemme hyvä aisapari, toteavat sotilaat Liisa Leponiemi ja Sari Nordlund. Veljesliiton ”erilaista äijämeininkiä”, edessä ryhmän vetovastuussa olevat Heikki Kemppainen ja Ari Lehtinen. Jumppaa ja Sanaa Tiina Patanen on saapunut Kotiliittoon yhdessä Meeri-tyttären kanssa. – Pikkutyttönä kävin Pelastusarmeijan päiväkodissa ja kesäsiirtolassa. Kaikkien mutkien kautta Jumala johdatti minut jälleen takaisin, ja viime kesänä minut vihittiin sotilaaksi. Asia, mistä Armeijassa pidän, on mahdollisuus jalkautua ihmisten pariin ja ottaa kontaktia. Olin juuri Sotahuutokaupalla kauppakeskus Puuvillassa, ja se oli aivan ihanaa! Kotiliitto alkaa yhteislaululla ja sen jälkeen ryhmä hiljenee Sanan kuuloon. Hartauden jälkeen sali täyttyykin sitten hihkaisuista, ähkimisestä ja huulenheitosta – vuorossa on liikunnallinen osuus: tuolijumppa. Eira Ruotsalainen vetää ryhmää huumorilla ja pieteetillä. Kymmenminuuttisen jumpan jälkeen salissa näkyy rusottavia poskia ja hymyileviä kasvoja. Eiralle liikunta on elämän perusedellytys. – Rakastan liikuntaa. Jos pitää itsestään huolta hengellisesti, niin vastapainona pitää olla ruumiillista hyvää. Tällaista liikunnallista kokoontumista ei monessa Pelastusarmeijan osastossa olekaan! Ja meillä on niin hauskaa! Täällä saa nauraa ja kommentoida. Liikunnan ihmisenä olen joskus ajatellut, ettei olisi ollenkaan pahitteeksi, jos sunnuntain jumalanpalveluksessakin olisi pieni jumppahetki. Niin vanhaa ei ole, ettei jumpata voisi. Kaikki liikkumaan! Eira naurahtaa. Kotiliittoa seuraa pienen tauon jälkeen miesten veljesliitto, jota vetävät Ari Lehtinen ja Heikki Kemppainen. Ismo Vähäsalo löysi Armeijan Heikin suosituksen perusteella. Veljesliitto on tehnyt Ismoon positiivisen vaikutuksen. – Irtiotto arjesta. Lämminhenkistä yhdessäoloa, hiukan toisenlaista äijämeininkiä, Ismo naurahtaa. Porin osaston ahkera siviilijäsen Juhani Mukkula on samaa mieltä. – Olen vuoden ollut tiiviisti mukana osastolla. Ja minun täytyy todeta, että ilmapiiri on tosi lämmin ja kynnys matala. Enemmän vaan porukkaa mukaan! Toni Kaarttinen Kuvat: Toni Kaarttinen – Ilmapiiri on lämmin ja kynnys matala, toteaa siviilijäsen Juhani Mukkula. 14 SOTAHUUTO

[close]

p. 15

Armeijan arvot ohjenuorana Porin päiväkodissa Porissa toimii Pelastusarmeijan päiväkoti. Päiväkoti nauttii hyvästä maineesta kaupunkilaisten keskuudessa. – Ehkä se liittyy Pelastusarmeijan arvoihin ja siihen miten nämä arvot näkyvät arjessamme, kertoo päiväkodin johtaja Eeva-Maija Leino. E eva-Maija Leino on toiminut Pelastusarmeijan Porin päiväkodin johdossa vuodesta 2002 lähtien. – Tämä on sellainen työ, missä täytyy osata ihan mitä vaan, henkilöstöjohtamisesta kiinteistöhuoltoon. Mutta hyvin olen täällä viihtynyt – joka aamu olen tullut tänne mielelläni. Viime vuonna päiväkoti juhli 60-vuotispäiviään. Ensimmäiset päiväkodin lapset alkavat olla jo eläkeiässä! Päiväkodissa on paikka 83 lapselle ja tilat ovat avarat, kunnostetut ja valoisat. – Lapsimäärämme on nyt 78. Tällä hetkellä meillä on paljon pieniä alle 3-vuotiaita lapsia, joten hulinaa täällä riittää, Eeva-Maija naurahtaa. Lapset on jaettu ikäluokittain neljään ryhmään: Pörriäisiin, Leppäkerttuihin, Perhosiin ja Ampiaisiin. – Mitä isompia lapsia, sitä enemmän olemme painottaneet ohjattuun toimin- taan. Mutta vapaalla leikillä on myös tärkeä sija. Kohtuudella virikkeitä. Kristillisyys näkyy päiväkodin arjessa. Ruokarukoukset ja hengelliset lastenlaulut kuuluvat oleellisena osana päiväkodin toimintaan. Viime aikoina päiväkoti on ollut – ja tulee olemaan – muutosten keskellä. Lauantaihoito jäi pois viime elokuussa. Kesäkuussa iltahoito päättyy ja päiväkoti muuttuu perinteiseksi päiväsaikaan toimivaksi päiväkodiksi 1.8. alkaen. Tämän lisäksi vuoden 2017 alussa Porin kaupunki siirtyy ostopalvelusopimuksesta palveluseteleiden käyttöön. – Katsotaan miten muutokset sujuvat, ainakin sijaintimme on erinomainen aivan kaupungin keskustassa. Uskomme tulevaisuuteen, Eeva-Maija toteaa reippaasti. Eeva-Maija Leino, Porin päiväkodin johtaja Toni Kaarttinen Kuvat: Toni Kaarttinen Pelastusarmeija Porissa • • • • • Vähäkatu 8, Pori pelastusarmeija.fi/pori Facebook: Pelastusarmeija Porin Osasto Osastonjohtajat, kapteenit Seppo ja Tuula Takala Osaston viikko-ohjelmaan kuuluu Sana Sinulle – jumalanpalvelus sunnuntaina, tiistaina veljesliitto, parillisina tiistaina kotiliitto, parittomina torstaina naisten kohtaamis- ja rakentumisilta. Avustusmajakka: 5–6 kertaa vuodessa, ruokakassiavustus Porissa toimii 83-paikkainen Pelastusarmeijan päiväkoti Porin asuntolatoiminta Pelastusarmeijan sosiaalinen työ Porissa sai alkunsa 1909, jolloin avattiin slummiasema. Toisen maailmansodan aikana nousi tarve perustaa asuntola kodittomille miehille. Miesten yömaja aloitti toimintansa joulukuussa 1940. Laajimmillaan yömajoja oli Porin alueella kolme, jotka tarjosivat yösijan yli sadalle miehelle. 1988 avautui Pelastusarmeijan uusi miesten asuntola. Viime vuosina asuntola on toiminut kuntouttavana asumispalveluyksikkönä 24 miehelle. 2014 Porin kaupunki teki päätöksen uuden asumispalveluyksikön rakentamisesta. Uuden yksikön palveluntuottaja kilpailutettiin syksyllä 2015. Pelastusarmeija ei voittanut kilpailutusta, joten asuntolatoiminta nykymuodossaan loppuu kevään 2016 aikana. Kiinteistön ja siinä tapahtuvan toiminnan tulevaisuus on tällä hetkellä vielä auki. Porin miesten asuntola haluaa syvimmin kiittää henkilökuntaa ja toivottaa muualle muuttaville asukkaille siunausta elämään. • • Ensi kuussa tutustumme Mikkelin osastoon SOTAHUUTO 15

[close]

Comments

no comments yet