Yhteinen maapallo (varhaiskasvatukseen)

 

Embed or link this publication

Description

Globaalia ympäristökasvatusta varhaiskasvatuksessa sekä esi- ja alkuopetuksessa - kasvattajan opas.

Popular Pages


p. 1

V KAS ARHA VAT ISUK SEE N Yhteinen maapallo ku i nka minä liityn maailmaan? globaalia ympäristökasvatusta varhaiskasvatuksessa sekä esi- ja alkuopetuksessa – kasvattajan opas

[close]

p. 2

Yhteinen maapallo – kuinka minä liityn maailmaan? globaalia ympäristökasvatusta varhaiskasvatuksessa sekä esi- ja alkuopetuksessa – kasvattajan opas Tämä opas on julkaistu osana Suomen Ympäristökasvatuksen Seura ry:n Vihreä lippu -ohjelmaa. Vihreä lippu on päiväkotien, koulujen, oppilaitosten sekä lasten ja nuorten vapaa-ajan toimijoiden kansainvälinen kestävän kehityksen ohjelma ja ympäristömerkki. www.vihrealippu.fi Suomen Ympäristökasvatuksen Seura ry on ympäristökasvatuksen edistämiseen ja tukemiseen erikoistunut asiantuntijajärjestö, jonka tavoitteena on konkreettisesti edistää kestävää elämäntapaa ympäristökasvatuksen keinoin. Teemme työtä sen puolesta, että Suomessa yhä laajenevalla joukolla kasvattajia on halua ja edellytyksiä välittää lapsille ja nuorille kestävän kehityksen mukaisia tietoja, taitoja ja asenteita. www.ymparistokasvatus.fi Suomen Ympäristökasvatuksen Seura ry 2015 Teksti: Iida-Elina Kiminki Kuvitus: Vilma Lappalainen Taitto: Petri Clusius Julkaisu on vapaasti kopioitavissa opetus- ja kasvatuskäyttöön. PEFC/02-31-170 4041 0089

[close]

p. 3

Tervetuloa Yhteinen maapallo -oppaan pariin! Yhteinen maapallo on kasvattajan opas globaaliin ympäristökasvatukseen. Tämän oppaan kohderyhmänä ovat varhaiskasvattajat sekä esi- ja alkuopettajat. Opas tarjoaa työkaluja tiedostavan ja vastuullisen, ekososiaalisesti sivistyneen maailmankansalaisuuden kehittämiseen kasvatuksen keinoin. Tällä tarkoitamme sellaista lasta, joka: –  arvostaa maailman luonnon ja kulttuurien monimuotoisuutta –  tuntee yhteenkuuluvuutta eri taustoista tulevien ihmisten kanssa –  ymmärtää luonnon olevan elämän perus­ edellytysten lähde –  hahmottaa oman arkensa yhteyksiä lähelle ja kauas –  osaa toimia oikeudenmukaisen ja kestävän maailman puolesta Mukana ovat siis kaikki ympäristökasvatuksen peruslähtökohdat: tiedot, taidot sekä asenteet ympäristön puolesta toimimiseen! Opas on jäsennetty kolmeen toisiaan täydentävään kokonaisuuteen: 1) Ihmeellinen maapallo, 2)  Yhteyksien ymmärrystä ja 3) Kohti kestävää tulevaisuutta. Jokainen niistä sisältää sekä taustatietoa että teemaa tukevia käytännön toimintavinkkejä. Ellei toimintavinkkien yhteydessä ole erikseen mainittu kohderyhmää, voi niitä hyvin soveltaa sekä pienemmille että isommille lapsille. Vanhemmat mukaan toimintaan! • Yhteinen maapallo -aiheisen toimintaprojektin alussa on hyvä pitää vanhempainilta, jossa käytte läpi ja ideoitte yhdessä tulevaa teemaa. Vanhempia kannattaa hyödyntää asiantuntijoina ja osallistaa mukaan toimintaan! • Teeman käsittelyn lopuksi kannattaa myös järjestää tilaisuus, jossa lapset pääsevät kertomaan vanhemmille oppimistaan asioista (ks. Toiminnallinen teemavanhempainilta -toimintavinkki s.28). Myös yhteiset iltajuhlat sopivat loistavasti ohjelmanumeroiksi teeman yhteyteen!

[close]

p. 4

Globaali ympäristökasvatus opetussuunnitelmissa Yhteinen maapallo -opas tarjoaa työkaluja useiden opetussuunnitelmissa määriteltyjen tavoitteiden toteuttamiseen. Se nivoutuu varhaiskasvatusta sekä esi- ja alkuopetusta ohjaavien asiakirjojen tavoitteisiin ja arvopohjaan erityisesti seuraavin osin: ESIOPETUS Esiopetuksen päämääränä on tukea lasten kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen. Esiopetuksessa noudatetaan kestävän elämäntavan periaatteita ja otetaan huomioon sen eri ulottuvuudet: sosiaalinen, kulttuurinen, taloudellinen ja ekologinen kestävyys. Näistä painopisteenä ovat kestävän elämäntavan sosiaaliset ja kulttuuriset näkökulmat. Esiopetuksen opetussuunnitelman tavoitteena on opettaa lapsia arvostamaan ihmisten yhdenvertaisuutta ja omaa ainutlaatuisuuttaan. Yhteinen maapallo -opas antaa esiopetuksen laajaalaisen osaamisen tavoitteiden mukaisesti eväitä kulttuurisen osaamisen, kestävän elämäntavan mukaisten arjen taitojen sekä osallistumisen ja vaikuttamisen opetukseen. VARHAISKASVATUS Globaalin ympäristökasvatuksen tavoitteet ovat esillä varhaiskasvatuslaissa, jossa varhaiskasvatuksen tavoitteena on ohjata lapsia eettisesti vastuulliseen ja kestävään toimintaan, toisten ihmisten kunnioittamiseen ja yhteiskunnan jäsenyyteen. Varhaiskasvatussuunnitelmassa määritellyistä ­si­säl­­löllisistä orientaatioista Yhteinen maapallo -opas tukee etenkin eettisen ja uskonnollis-katsomuksellisen orientaation toteutusta. Varhaiskasvatussuunnitelman yhtenä kasvatuksellisena päämääränä on pyrkiä edistämään lapsen myönteistä suhtautumista itseensä, toisiin ihmisiin, erilaisiin kulttuureihin ja ympäristöihin: varhaiskasvatuksen tulee luoda omalta osaltaan edellytyksiä hyvän yhteiskunnan ja yhteisen maailman muodostumiselle. Myös eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten omien kulttuurien ja elämäntapojen sekä niiden arvostuksen tulee näkyä varhaiskasvatuksen arkipäivässä. PERUSOPETUS Yhteinen maapallo avaa perusopetuksen arvoperustan mukaisesti näköalaa sukupolvien yli ulottuvaan globaaliin vastuuseen sekä auttaa luomaan osaamisperustaa ekososiaaliselle sivistykselle ja ihmisoikeuksia kunnioittavalle maailmankansalaisuudelle. Opas antaa välineitä oppilaan maailmankuvan avartamiseen sekä maailman moninaisuuden kohtaamiseen avoimesti ja uteliaasti. Yhteinen maapallo muodostaa oppiaineita eheyttävän oppimiskokonaisuuden, joka tukee perusopetuksen laaja-alaisen osaamisen tavoitteita. Erityisesti se nivoutuu tavoitteisiin L7: Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen sekä L2: Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu. Lähteet: Laki lasten päivähoidosta annetun lain muuttamisesta 8.5.2015 Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2005 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014

[close]

p. 5

Sisällys 1 IHMEELLINEN MAAPALLO. . . . . . . . . . . . . . . . . . Monimuotoisuuden rikkautta. . . . . . . . . . . . . . . . . Kriittistä kulttuurikasvatusta. . . . . . . . . . . . . . . . . TOIMINTAVINKKEJÄ. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 7 8 9 2 YHTEYKSIEN YMMÄRRYSTÄ . . . . . . . . . . . . . . . 15 Kotimme, yhteinen maapallo. . . . . . . . . . . . . . . . 16 Mistä ruoka ja tavarat tulevat?. . . . . . . . . . . . . . . 17 TOIMINTAVINKKEJÄ. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18 3 KOHTI KESTÄVÄÄ TULEVAISUUTTA. . . . . . . . . Oikeuksia ja velvollisuuksia. . . . . . . . . . . . . . . . . Maapallosankarin tapoja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . TOIMINTAVINKKEJÄ. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Avainkäsitteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Linkkejä ja lisämateriaalia. . . . . . . . . . Lähteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Kiitokset yhteistyöstä . . . . . . . . . . . . . 23 24 25 26 29 30 31 31

[close]

p. 6

Ihmeellinen maapallo 1 6

[close]

p. 7

MONIMUOTOISUUDEN RIKKAUTTA Maapallomme on suuri ja monimuotoinen, koos­ tuen lukuisista erilaisista maisemista ja elinympäristöistä. Maailman maisemien kirjo ulottuu Suomen havumetsistä ja järvistä muun maailman aavikoihin, savanneihin, sademetsiin, vuoristoihin ja napajäätiköihin. Meidän ihmisten lisäksi pallollamme asustaa huima kirjo muita eliölajeja pienenpienistä hajottajaeliöistä majesteettisiin suurpetoihin. Myös maapallon kasvikunta on monimuotoisuudessaan hämmästyttävä: Amazonin sademetsässä elävä jättilumme voi olla läpimitaltaan jopa kolme metriä ja sen lehti kantaa päällään ihmisen painon. Yhdysvaltojen länsirannikon punapuut taas voivat kasvaa yli 110 metriä korkeiksi ja jopa 2000 vuotta vanhoiksi. Aikojen saatossa myös me ihmiset olemme kehittäneet hyvin moninaisia kulttuuriperintöjä kukin omaan elinympäristöömme sopeutuen. Kulttuuriemme monimuotoisuutta kuvastaa esimerkiksi maapallon asukkaiden puhumien kielten määrä: se yltää jopa 7000 eri kieleen, eivätkä tässä luvussa ole vielä edes mukana kaikki maailman viittomakielet. Monimuotoiseen maapalloomme ja sen ihmeisiin kannattaa siis tutustua! Näin voitte pohjustaa rakkautta ja ylpeyttä yhteisestä, ihmeellisestä maapallostamme – ja halua suojella sen kauneutta ja hyvinvointia. Miksi monimuotoisuutta kannattaa vaalia? •H  yvinvoivat ja monipuoliset luonnonympäristöt, joissa elää runsas kasvi- ja eläinlajien kirjo, ovat maapallomme kaiken elämän edellytys. Jaamme maapallon miljoonien muiden kasvi- ja eläinlajien kanssa, joilla jokaisella on oma tehtävänsä luonnossa ja paikkansa ravintoketjussa. Luonnon monimuotoisuutta on suojeltava, jotta elämän edellytykset maapallolla voidaan turvata. •S  amoin kulttuurinen monimuotoisuus on tärkeä kestävän elämän perusta ihmiskunnalle. Monessa kulttuurissa kestävän elämäntavat taidot ja niihin liittyvä perinnetieto ovat sellaista viisautta, jota ei kannattaisi hukata vaan josta muidenkin olisi hyvä ottaa oppia. Mitä yhteneväisemmiksi maailman kulttuurit sulautuvat, sitä enemmän arvokasta perinnetietoa todennäköisesti unohtuu. 7

[close]

p. 8

KRIITTISTÄ KULTTUURIKASVATUSTA Huolimatta eroistamme ulkonäössä, kielessä tai yhteisöjemme tavoissame ihmiset ympäri maailmaa olemme kaikki osa samaa ihmiskuntaa, jossa jokaisella meistä on yhtäläinen ihmisarvo. Maailman kulttuurista moninaisuutta käsitellessä onkin tärkeää edistää yhdenvertaisuutta sekä lieventää ennakkoluuloja ja kulttuurisia stereotypioita esimerkiksi seuraavin keinoin: •V  ältä kulttuuristen stereotypioiden vahvistamista puhuen ihmisistä yksilöinä sen sijaan, että tekisit heistä kokonaisten kansanryhmien tai kulttuurien edustajia. Esimerkiksi ”Afrikan lapsista” puhumista kannattaa välttää – ota sen sijaan esiin yksilö ja hänen tarinansa. •K  ulttuureihin tutustuessa on helppoa huomaamatta sortua stereotypioiden vahvistamiseen. Olkaa siis tarkkana, ettette opeta kaikkien afrikkalaisten asuvan savimajoissa tai kaikkien kiinalaisten pukeutuvan tietynlaisiin asusteisiin. Opetelkaa sen sijaan eri maista tulevia lauluja ja leikkejä ja tutustukaa vaikkapa maiden perinteisiin juhlapäiviin, luontoon ja eläimiin. Tarkastelkaa toiminnassanne myös sitä, mikä kaikille maailman ihmisille on yhteistä kulttuureistamme riippumatta. Pohdittavaksi yhdessä • Mitkä asiat yhdistävät kaikkia maailman ihmisiä huolimatta eroista iässämme, luonteessamme, ulkonäössämme tai asuinpaikassamme? • Mitä asioita kaikki maailman ihmiset yhtä lailla tarvitsevat onnelliseen elämään? •V  arokaa esittämästä köyhempien maiden ihmisiä kärsijöinä, jotka tarvitsevat meidän apuamme: tehkää avunannon sijaan yhteistyötä! Kansainväliset ystävyyskoulut ja päiväkodit ovat tässä omiaan. •M  uistakaa tarkastella moninaisuutta myös meissä jokaisessa, sitä arvostamaan opetellen. Jokainen meistä on erilainen ja ainutlaatuinen, ja suomalaisiinkin mahtuu hyvin monenlaisia ihmisiä ja kotikulttuureja. Monimuotoisuutta on hyvä oppia arvostamaan sen kaikilla tasoilla. Erilaisuutta ei tule kuitenkaan korostaa vaan nähdä se luonnollisena, arkipäiväisenä asiana. •L  asten toimintaympäristön on hyvä tarjota samaistumisen kohteita kaikille. Löytyykö teiltä esimerkiksi ihonväriltään monenlaisia nukkeja ja legoukkoja tai luetteko kirjallisuutta, jossa seikkailee eri etnisen taustan omaavia lapsia ja aikuisia? 8

[close]

p. 9

Toim inta vin kke jä Maailman ympäri -teemakuukausi TAVOITE:  utustua maapallon alueisiin ja paikannimiin ja sen monimuotoiseen t luontoon TARVIKKEET: karttapallo tai iso maailmankartta, halutessa maailman kuva-atlaskirja Matkustakaa maailman ympäri ja tutustukaa teemakuukauden (tai useamman) aikana yhtenä tai useampana päivänä viikossa uuteen ja jännittävään alueeseen maapallollamme. Tutustuttavat alueet voi jakaa esim. seuraavasti: 1. Eurooppa / 2. Aasia / 3. Afrikka / 4. PohjoisAmerikka / 5. Etelä-Amerikka / 6. Australia / 7. Valtameret / 8. Napajäätiköt Luettele joitakin alueella sijaitsevia maita ja kysy, onko joku lapsista käynyt niistä jossain? Tunteeko joku lapsista ihmisiä, jotka ovat näistä maista kotoisin? Tukena voi käyttää lapsille suunnattua maailmanatlasta. 4.  Jatkakaa päivää aiheeseen liittyvällä teemaohjelmalla! Ideoita siihen löytyy seuraavilta sivuilta. 1.  Aloittakaa alueeseen tutustuminen etsimällä päivän teema-alue yhdessä karttapallolta. Erityisen hyvä tähän tarkoitukseen on puhallettava kartta-rantapallo, jonka voi antaa huoletta myös lasten käsiin tutkittavaksi. Paremman puutteessa karttapallon tehtävän ajaa myös suuri maailmankartta – pallonmuotoinen maa on kuitenkin parempi, sillä se auttaa lapsia muodostamaan maapallosta tieteellisesti oikeansuuntaisen kuvan. 2.  Kun tutkittava alue on löytynyt pallolta, katsokaa, missä se sijaitsee suhteessa meihin: etsikää pallolta myös Suomi ja mitatkaa näiden kahden välinen välimatka. Lapset oppivat pikku hiljaa löytämään Suomen kartalta, kun sen sijainnin hahmottamista pääsee riittävän monesti harjoittelemaan. 3.  Kerro päivän teema-alueesta muutamia mielenkiintoisia asioita, ensin arvuutellen: – Millainen luonto alueella on: onko kylmää vai kuumaa, sateista vai kuivaa? Miksi? – Millaisia eläimiä alueella asuu? (ks. myös Maailman eläimiä -jumppa, s. 13) – Millaisia kasveja alueella on? – Mitä maita tällä alueella sijaitsee? Tietävätkö lapset jonkin maan jo ennestään? 9 Lisävinkkejä: • Matkustakaa eri puolille maailmaa omalla taikamatolla tai muulla kulkuvälineellä. • Kootkaa teemakuukauden aikana käsittelemäänne ja oppimaanne isolle seinämaailmankartalle. Piirtäkää kartalle, askarrelkaa ja liimatkaa sinne konkreettisia tunnusteltavia asioita ja tulostakaa sille kuvia. Pitäkää kartta aina esillä, jolloin siihen voi palata koska tahansa. • Jos joku opettajista tai lasten vanhemmista on käynyt jollakin teema-alueista tai on kotoisin sieltä, kannattaa häntä pyytää kyseisenä teemapäivänä kertomaan lapsille kokemuksiaan paikasta ja sen kulttuurista, luonnosta ja ihmisistä. Ottakaa mukaan myös valokuvia yhdessä ihmeteltäviksi.

[close]

p. 10

Maailman lasten leikit TAVOITE:  uomata, että leikit ympäri maailmaa ovat melko samankaltaisia, ja h herättää tämän pohjalta yhteenkuuluvuutta kaikkien maailman lasten kanssa Leikkikää eri maista ja kulttuureista kotoisin olevia leikkejä. Keskustelkaa lopuksi, oliko leikissä jotakin tuttua tai erosiko se jotenkin suomalaisten lasten suosituimmista leikeistä. Lisää eri maiden ja kulttuurien leikkejä löytyy Yhteinen maapallo -verkkosivujen linkkilistasta: www.vihrealippu.fi/yhteinenmaapallo What’s the time, Mr. Wolf? (Iso-Britannia) Valitaan herra tai rouva Susi. Susi asettuu pelialueen yhteen päähän, selin toisessa päässä oleviin muihin leikkijöihin, jotka asettuvat aloitusviivalle. Kaikki paitsi herra Susi kysyvät yhteen ääneen “paljonko kello on, herra Susi?”. Herra Susi voi vastata kahdella tavalla. Hän voi vastata kellonajalla (“kello on kaksi”), jolloin muut leikkijät ottavat kellonaikaa vastaavan määrän askelia Herra Sutta kohti laskien ääneen (“yksi, kaksi”). Kellonaikaa kysytään uudelleen. Herra Susi voi myös vastata kysymykseen “Päivällisaika!”. Tällöin herra Susi kääntyy ja yrittää saada yhden leikkijöistä kiinni ennen kuin tämä ehtii takaisin aloitusviivalle. Mikäli herra Susi saa leikkikaverin kiinni, jää tämä seuraavaksi herra Sudeksi. • kokeilkaa leikkiä myös kokonaan tai osittain englanniksi! Puhenehene (Havaiji) TARVIKKEET: iso kangas (esim. lakana), kivi. Kaksi leikkijää valitaan avustajiksi ja muut leikkijät jaetaan kahteen ryhmään. Ryhmät istuvat lattialle riveihin vastakkain, kasvot toisiaan päin. Avustajat virittävät kankaan ryhmien väliin niin, ettei kumpikaan ryhmä näe toista ryhmää. 10 Avustaja antaa toiselle ryhmistä kiven, joka yhden ryhmäläisistä täytyy piilottaa (vaatteidensa alle, kämmenen sisälle, jne.) Kun ryhmä on valmis, he sanovat ”Puheoheo”, jolloin avustajat pudottavat kankaan ryhmien väliltä. Toinen ryhmä yrittää nyt arvata, kenellä kivi on piilossa. Tämän jälkeen aloitetaan alusta ja on arvanneen ryhmän vuoro piilottaa kivi. Krokotiili ottaa aurinkoa (Vietnam) Piirretään maahan joen ääriviivat ja valitaan yksi leikkijöistä krokotiiliksi. Krokotiili “ui” maahan piirretyssä joessa muiden seistessä sen rannalla. Muut leikkijät hyppäävät jokeen tai pesevät käsiään tai jalkojaan joessa ja yrittävät varoa, ettei krokotiili nappaa kiinni. Toisinaan krokotiili ottaa aurinkoa rannalla. Kun näin tapahtuu, kaikkien ihmisten tulee hypätä jokeen tai he voivat jäädä krokotiilin saaliiksi. Krokotiilin kynsiin jäänyt jää seuraavalla kierroksella itse krokotiiliksi. Lähde: Plan Suomen Kaiken maailman ­leikit -ideapakka

[close]

p. 11

Tervehdyksiä eri kielillä TAVOITE:  utustua maailman kielten monimuotoisuuteen ja omassa ryhmässä t puhuttuihin kieliin • Laulakaa yhdessä Matkustan ympäri maailmaa -laulu, jossa vieraillaan vuoron perään kaikissa niissä paikoissa, joiden kielillä osaatte tervehdyksen. Voitte myös elävöittää matkantekoa vaikkapa tuoleista tehdyllä junanvaunulla. Keskustelkaa, minkälaisia kieliä maapallolla on, ja mitä kieliä ryhmässä olevat lapset puhuvat äidinkielinään. Kootkaa lasten kanssa tervehdyksiä (Hei! tai Hyvää päivää!) kaikilla lasten osaamilla kotikielillä ja kirjoittakaa tervehdykset ylös seinälle. Merkitkää kunkin tervehdyksen viereen myös sen kielen nimi, jota tervehdys edustaa. Voitte lisätä mukaan muitakin kieliä, joilla joku lapsista tai aikuisista osaa tervehtiä. Maailman musiikkia TAVOITE:  utustua maailman kieliin t ja kulttuureihin musiikin kautta Etsikää kirjastosta tai Internetistä kuunneltavaksenne eri maista tulevaa musiikkia - joko perinnemusiikkia tai lastenlauluja eri kielillä. Tehkää musikaalinen maailman ympäri -kierros: keksikää maailman eri paikkoihin liittyviä tanssiliikkeitä ja tanssikaa yhdessä eri puolilta maailmaan peräisin olevan teemamusiikin tahtiin. Voitte myös opetella eri kielisiä laulunsanoja mukana laulamalla. 11 Aavikko-laatikko TAVOITE: tutustua maapallon erilaisiin elinympäristöihin ja luontotyyppeihin  • Voitte rakentaa erilaisia mielikuvituspaikkoja myös vaikkapa hiekkalaatikolle, välineinä esim. puupalikoita, kuppeja, kippoja, putkia ja viilipurkkeja. Rakennetuista paikoista voidaan ottaa kuva ja keksiä siihen liittyen tarina: millainen paikka on, keitä siellä asuu ja millaista elämä siellä on? Rakentakaa vaikkapa pahvilaatikkoon pienoisaavikko. Sijoittakaa aavikolle kasveja, eläimiä, ihmisiä sekä pieni keidas. Miettikää, miten aavikon asukkaat tulevat toimeen. Samalla tavalla voitte rakentaa malleja myös muista luontotyypeistä, esim. sademetsät (paljon vihreitä kasveja monessa kerroksessa sekä runsaasti värikkäitä eläin- ja kasvilajeja) tai arktiset alueet (lunta, jäätä, merta, hylkeitä) jne.

[close]

p. 12

Eri kulttuurien juhlia TAVOITE: tutustua eri kulttuureissa vietettyihin juhlapyhiin • Ideoita ja taustatietoa juhliin löytyy mm. seuraavista kirjoista: – Tuula Korolainen & Riitta Tulusto: Lasten oma vuosikirja (2014) – Riika Kotka: Kaiken maailman juhlat. Juhlia, leikkejä ja askartelua lapsille (2007) ­ Ottakaa esimerkiksi joulun tai pääsiäisen aikaan selvää eri uskonnoissa ja kulttuureissa vietetyistä juhlapäivistä: mitä, miten ja mihin aikaan vuodesta muissa kulttuureissa juhlitaan? Mitä yhtäläisyyksiä toisten kulttuurien perinteisillä juhlilla on meidän perinteiseen joulun tai pääsiäisen viettoomme? • Internetistä löytyy monikulttuurinen juhlakalenteri (www.juhlakalenteri.fi), johon on koottu maailman valtauskontojen tärkeimmät juhlapäivät sekä niihin liittyvää perustietoa. Kalenterin voi myös printata sivuilta koulun tai päiväkodin seinälle. Monikulttuurisessa lapsiryhmässä voitte ottaa vanhemmat mukaan suunnitteluun ja järjestää heidän johdollaan jonkin lasten kotikulttuuriin kuuluvan juhlan kunniaksi yhteistä ohjelmaa! Ulkomainen ystäväkoulu tai -päiväkoti 12 TAVOITE: saada kokemusta kansainvälisestä vuorovaikutuksesta yli kielirajojen • videoikaa tekemiänne juhlia ja esityksiä toisillenne katsottavaksi • sopikaa yhteisistä projekteista ja tempauksista, jotka toteutatte molemmissa paikoissa yhtä aikaa Vihreä Lippu -ohjelman osallistujat voivat verkostoitua ohjelman kautta maailmanlaajuisen Eco-Schools-verkoston kouluihin ja päiväkoteihin eri maissa. Eurooppalaisia ystävyyskouluja voi etsiä mm. EU:n ylläpitämän eTwinning-verkoston kautta. Koska monessa Euroopan maassa koulu aloitetaan nuorempana kuin Suomessa, voi kumppaneita tätä kautta löytää myös päiväkoti-ikäisille. Onko teillä jo olemassa ulkomainen ystävyyskoulu tai -päiväkoti? Jos ei, niin sellaisen hankkimista kannattaa ehdottomasti harkita! Yhteydenpidon kautta lapset oppivat vuorovaikutustaitoja eri puolilta maailmaa tulevien ihmisten kanssa, mikä on nykypäivän maailmassa tärkeä kansalaistaito. Samalla avoimuus maailman monimuotoisuutta kohtaan kohenee. Kielitaitoakaan kommunikaatioon ei välttämättä tarvita: opettajat voivat kääntää tarvittavan. Ideoita yhteistyöhön: • lähettäkää toisillenne postia: piirustuksia, kirjeitä, valokuvia… • opettakaa toinen toisillenne oman kielenne sanoja kuvien avulla • ottakaa videoyhteys, esittäytykää ja esittäkää toisillenne kysymyksiä opettajan tulkkaamana

[close]

p. 13

Monimuotoiset ötökät ja perhoset TAVOITE: huomata, että erilaisuus on kaunista Tehkää tämän pohjalta piirtäen tai kierrätysmateriaaleista askarrellen ja maalaten ötökkä- tai perhosomakuvia. Jos olisit perhonen tai ötökkä, millainen olisit? Keksikää ja rakentakaa ötököille myös oma elinympäristö joko sisälle tai ulos pihalle. Kiertäkää lopuksi katsomassa jokaisen ötökkää sen omassa elinpaikassa ja ihastelkaa niistä jokaisen omia hienoja erityispiirteitä. Tutustukaa perhosiin ja muihin ötököihin hyönteiskirjan avulla ja/tai ulkona katsellen. Vaikka ötökät näyttäisivätkin äkkiä katsottuna helposti samanlaisilta, on niitä tarkemmin katsottuna todella monenlaisia. Samalla tavoin on myös meitä ihmisiä monia erinäköisiä, -värisiä ja -kokoisia, jokainen omalla tavallaan hienoja ja mielenkiintoisia! Postia maailmalta TAVOITE: olla yhteydessä maailman eri kolkissa asuviin ihmisiin varaisesta maasta. Pienten lastenkaan kanssa kielitaidon puute ei ole ongelma, jos aikuiset toimivat korttien kirjoittamisessa ja lukemisessa tulkkeina. Postcrossing-sivusto on maksuton ­ käyttää (postikortteihin ja -merkkeihin kuluvaa rahaa lukuun ottamatta) ja löytyy osoitteesta www.postcrossing.org Kirjautukaa ryhmänne tai luokkanne kanssa Postcrossing-sivustolle, jonka kautta pääsette lähettämään ja vastaanottamaan postikortteja ympäri maailmaa. Voitte pyytää sivustolta sattumanvaraisten ihmisten osoitteita, joihin lähetätte valitsemanne postikortin ohjeiden mukaisesti. Jokaista lähetettyä postikorttia kohden saatte takaisin yhden yllätyspostikortin sattuman- 13 Maailman eläimiä -jumppa TAVOITE: tutustua eläinlajeihin eri puolilta maailmaa Voitte samalla keskustella siitä, missä päin maailmaa ja millaisessa elinympäristössä mikäkin eläimistä asustaa. • Variaationa: ottakaa selvää esimerkiksi Guinnessin ennätysten kirjasta, mikä on ­ maailman pienin, isoin tai hitain eläin jne. ja keksikää jumppaliikkeitä sen pohjalta! Maailman eläimiä -jumpassa eläydytään liikunnallisesti ihmeellisten eläinten maailmaan: – Olkaa kirahveja, tehkää käsistänne pitkänpitkä kaula ja kurottakaa korkeuksiin – Olkaa gepardeja ja juoskaa niin kovaa kuin jaloista pääsee – Olkaa kenguruita ja pomppikaa ympäriinsä – Olkaa norsuja ja tehkää itsestänne suurensuuria – Olkaa boakäärmeitä ja ryömikää maassa kiemurrellen… jne.

[close]

p. 14

Satumatkalle TAVOITE:  ppia eläytymään erilaisiin ympäristöihin, kulttuureihin ja toisten o ihmisten näkökulmiin Matkustamista maailman ympäri: – Catherine ja Laurence Anholt: Ystävät ympäri maailman (2014) – Marc Boutavant: Mokon matka maailman ympäri (2008) – Tittamari Marttinen: 12 päivää maailmalla (2014) – Eevamaria Halttunen: Petra Buddhan poluilla, Petra tanssii, Petra löytää Petran, Petra ja revontulet (2006–2008) / Sri Lanka, Senegal, Jordan, Saamenmaa – Niki Daly: Jamelan leninki, Jamelan ystävä (2001) / Etelä-Afrikka – Petra Heikkilä: Pikku Nunuun löytöretki (2010) / Afrikka – Sari Airola: Lentävät syntymäpäivät minareettimaassa (2012) / Turkki – Sari Airola: Mia Tiu ja sata sanaa (2006) / Kiina Kirjoja monikulttuurisuudesta ja yhdenvertaisuudesta: – Emma Damon: Erilaiset ystäväni (2004) – Leena Virtanen: Xing ja superkaverit (2006) – Maggie Lindhom ja Katja Kallio: Bibi muuttaa Suomeen (2005) – Maire Soiluva: Viivi tykkää koulusta (2009) – Mary Hoffman: Meidän ja muiden perheet (2010) – Päivi Franzon: Muuttolintulapsi (2007) – Sanna Pelliccioni: Onni-poika saa uuden ystävän (2012) – Tuula Kallioniemi: Karoliina ja nokkela Neema (2013)  uettujen tarinoiden pohjalta lapsia voi myös L saduttaa keksimään itse omia jatkokertomuksiaan elämästä maailmalla. Kirjavinkkien lähteet: Maailmankoulu, ­Helsingin kaupunginkirjasto Lukekaa satuja, jotka kertovat erilaisista paikoista ja kulttuureista. On myös kiinnostavaa lukea saman sadun eri versioita – kuinka suunnilleen sama tarina kerrotaan vaikkapa Tuhannen ja yhden yön saduissa ja suomalaisena kansansatuna. Kiinnittäkää huomiota myös muiden satujen ja lasten lempikirjojen alkuperämaihin! Perinteisiä satuja eri puolilta maailmaa: – Graham Percy: Satuja eri maista (2004) – Hugh Lupton: Ihmesatuja eri maista (2002), Tarinatie: tarinoita silmälle ja korvalle (2001) – Ismo Loivamaa: Tammen suuri satuaarre (2008) – Katriina Kauppila (toim.): Kaiken maailman eläinsadut (2015) – Marja Simola: Miten joutsen sai mustat jalat – selkosatuja meiltä ja maailmalta (2012) – Milena Parland: Kun kuu nauroi ja muita maassamme kerrottuja satuja (2015) – Elina Harjula ja Maarit Vimpeli (toim.) Vanhan Japanin taruja (2013) – Guillermo Blanco Sequeiros: Aguaratumpa (2011) – Mika Vaaranmaa (toim.): Miten sumu syntyi ja muita inuiittien ja jupikien taruja (2013) – Riikka Juvonen: Tuhannen ja yhden yön tarinoita (2010) – Sini Laurén (toim.): Kuinka kilpikonna sai kilpensä ja muita aboriginaalisatuja (2015) – Wilson Kirwa: Amani-aasi -sarja: afrikkalaisia satuja (2007–2012) 14

[close]

p. 15

Yhteyksien ymmärrystä 2 15

[close]

Comments

no comments yet