Sotahuuto, 5/2015

 

Embed or link this publication

Description

Pelastusarmeijan kuukausijulkaisu

Popular Pages


p. 1

SOTAHUUTO Pelastusarmeija Vaasassa: Rakkauden ilmapiiri Sivut 10 – 11 SOTAHUUTO | KRIGSROPET | PELASTUSARMEIJAN LEHTI | TOUKOKUU 2015 | 3 € SOTAHUUTO 1

[close]

p. 2

Juhannusaatto Juhannusaatto Nummelassa: Nummelassa ja Ylöjärvellä pe 19.6. Yhteiskuljetus Helsingistä, Castréninkatu 24-26, klo 10.00. Paluu noin klo 21. Retken hinta 30 €, sisältää ateriat,saunan ja edestakaisen kuljetuksen Helsingistä. (Ilman kuljetusta 20 €) Ilmoittaudu ajoissa! puh. (09) 681 2300 / ohjelmasektori Juhannusaatto Ylöjärven Anttaverkassa: Sovelontie 91, 33480 Ylöjärvi Päivä alkaa klo 12 lounaalla ja odotettavissa on sekä hengellistä ohjelmaa että pientä kisailua. Mukana Seppo ja Tuula Takala sekä Eliel ja Ana Vargas. Päivän hinta on 15 € ja siihen sisältyy kaikki tarjoilut. On mahdollista myös yöpyä omin liinavaattein hinta 10 € / yö / hlö. Ilmoittautuminen suositeltavaa ohjelmaosastolle 14.6. mennessä: puh. (09) 681 2300 / ohjelmasektori Kesän kauneutta, juhannussaunan tuoksua, maukasta ruokaa, yhteislaulua iltanuotiolla... 2 SOTAHUUTO

[close]

p. 3

TÄSSÄ KUUSSA Miten elämme täysin vapaina? Tee niin kuin tahdot. Tykkää mistä haluat, ajattele ja sano mitä sinua huvittaa. Nykyajan yhteiskunnassa haluamme pitää tiukasti kiinni vapaasta tahdosta. Hirvittävien terroritekojen jälkimainingeissa meille on tullut entistäkin tärkeämmäksi säilyttää mielipiteenvapaus, uskonnonvapaus ja lehdistön vapaus. Mutta miten ajattelemme vapaasti ja miten me elämme silloin, kun elämme täysin vapaina? SOTA HUUTO TOUKOKUU 2015 Sotahuuto on Pelastusarmeijan lehti, joka ilmestyy 11 kertaa vuodessa Se kertoo Pelastusarmeijan maailmanlaajuisesta työstä ja tarjoaa artikkeleissaan hyvää sanomaa. KRIGSROPET Frälsningsarméns tidning i Finland Tilaukset: puh. (09) 681 2300, sotahuuto@pelastusarmeija.fi, www.pelastusarmeija.fi/sotahuuto Tilaushinnat: Suomeen ja Viroon vuosikerta 30 €, muihin maihin 35 € R enessanssiaikana kukoisti käsitys ihmisen vapaasta tahdosta. Silloin keskusteltiin ihmiskunnan vapaista valinnoista, joihin kukaan tai mikään ei ole vaikuttanut. Hollantilainen filosofi Erasmus Rotterdamilainen käsitteli kysymystä vapaasta tahdosta teoksessaan De libero arbitrio diatribe. Siinä tilanteessa tarttui kynäänsä teologi ja uskonpuhdistaja Martti Luther ja kirjoitti vastineen, jossa hän esitti vastakkaisen näkemyksensä. Me emme suinkaan ole vapaita tekemään valintoja niin kuin haluamme. Lutherin mukaan ihmisen tahtoa sitoo hengellinen turmeltuneisuus, joka on seurausta siitä, että ihminen syntiinlankeemuksessa käänsi selkänsä Jumalalle. Tänä aikana, jolloin tärkeimpiä perusarvoja on loukkaamaton yksilön vapaus, on vaikea väittää jotakin muuta. Pelastusarmeijassa me olemme kuitenkin Lutherin tavoin nähneet myös niin kutsutun vapauden kääntöpuolen. Sen mitä voisimme kutsua rikkinäisten ihmisten ja rikkoutuneiden ihmissuhteiden turmeltuneeksi vapaudeksi. Se on kuviteltua vapautta, joka vie meitä vain yhä syvempään vankeuteen omaan itsekkyyteemme. Me uskomme, että Raamattu on oikeassa siinä, että me voimme vapautua täydellisesti vain Jumalan armosta ja uskon kautta Jeesuksessa Kristuksessa. Us- kon kautta tulemme kokonaan vapaiksi tekemään niitä hyviä tekoja, joita Jumala alusta alkaen tarkoitti meidät tekemään. Me vapaudumme sisäänpäin kääntyneestä itsekkyydestämme ja muutumme kokonaan niin, että voimme kasvaa lähimmäisenrakkauteen ja avoimuuteen ihmissuhteissa. Pelastusarmeijassa emme koskaan tule hyväksymään sortoa tai epäoikeudenmukaisuutta, riippumatta siitä onko se yksilön tai yhteisön harjoittamaa, tai tapahtuuko se uskonnon tai politiikan nimissä. Sen sijaan uskomme, että vapaus on jotakin enemmän kuin että saa tehdä mitä itse haluaa. Meille vapaus ei ole vain sitä, että saamme olla mitä itse haluamme, vaan myös vastuuta tulla millaisiksi Jumala on meidät tarkoittanut. Pelastusarmeijan virallinen äänenkannattaja Suomessa 125. vuosikerta Kansallinen päämaja ja toimitus: Uudenmaankatu 40, Helsinki Postiosoite: PL 161, 00121 Helsinki Puhelinvaihde: (09) 681 2300 Sähköposti: sotahuuto@pelastusarmeija.fi Kotisivut: www.pelastusarmeija.fi, www.facebook.com/pelastusarmeija Kansallinen johtaja: Eversti Johnny Kleman Vastaava toimittaja: Eija Kornilow Toimitussihteeri ja ulkoasu: Toni Kaarttinen Toimituskunta: Eva Kleman, Eija Kornilow, Toni Kaarttinen, Saara Ertamo, Joona Junkkari Perustaja: William Booth Kansainvälinen johtaja: Kenraali André Cox Kansainvälinen päämaja: The Salvation Army, IHQ, 101 Queen Victoria Street, London EC4P 4EP, UK Toimitus ei vastaa pyytämättä lähetetyistä kirjoituksista Painopaikka: Kirjapaino Uusimaa, Porvoo 2015 ISSN 0356-3340 Johnny Kleman eversti Suomen ja Viron Pelastusarmeijan johtaja Kansikuva: Toni Kaarttinen SOTAHUUTO 3

[close]

p. 4

KOLUMNI Kuva: Toni Kaarttinen Totuus vapauttaa Vanki vai vapaa? P yydän että miettisit hetken, mitä sinulle tulee mieleen sanasta vankeus? ”N Useimmat varmasti ajattelevat, että tämä sana ei kosketa erityisemmin meitä suomalaisia ja että meidän maassamme vankeudesta tietävät vain rikolliset, jotka ovat kiinni jäädessään joutuneet oikeutetusti kärsimään tuomionsa. Että vain kaukaisemmissa maissa syyttömät saattavat joutua kärsimään vankeudesta sodan tai korruption takia.  Mutta olemmeko me todella vapaita? Uskallan väittää, että monet meistä eivät edes huomaa, miten kahleemme ovat näkymättömiä, sisäisiä kahleita. Meidän kulttuurissamme näiden vahvimpia muotoja ovat pään sisäiset sellit, joissa kaltereina ovat esimerkiksi masennus sekä päihderiippuvuudet. Lievimmilläänkin meitä saattavat orjuuttaa rankat ulkonäköpaineet ja kirjoittamattomat säännöt siitä, paljonko saamme näyttää ajatuksiamme ja tunteitamme muille. Pelko, että jos emme täytä tiettyjä standardeja, niin emme kelpaakaan muille tai edes itsellemme. Uskoon tuleminen ei automaattisesti poista kaikkia kahleita, mutta se on ensiaskel kohti vapautumista. Täydellisen armon kokemisen jälkeen ihminen saa laitettua asiat oikeaan tärkeysjärjestykseen. Monet vanhat huolenaiheet muuttuvat toissijaisiksi ja aidosti merkittävät asiat saavat niille kuuluvan jalansijan. Totuus voi vapauttaa sinutkin, uskotko? iin kauan kuin miehet menevät vankilaan yhä uudelleen ja uudelleen kuten nyt, tahdon taistella.” Pelastusarmeijan perustajan William Boothin sanat ovat nykyään usein mielessäni. Kun aikoinaan koin Jumalan kutsuvan minua työhön vankien parissa, mielessäni toistuivat jatkuvasti Jeesuksen sanat: ”Minä olin vankilassa, ja te tulitte minun luokseni.” Erään kerran olin menossa vankilaan sunnuntaina jumalanpalvelukseen. Naapurini naurahti minulle, että siellähän niitä onkin paljon syyttömiä miehiä. Tämä jäi askarruttamaan mieltäni. Syytön–syyllinen? Vapaa–vanki? Astun sisään vankilan portista ja kuljen lukittujen ovien ja metallinpaljastimien läpi. Menenkö sinne tapaamaan syyllisiä vai syyttömiä ihmisiä? Suomen lain mukaan he ovat syyllistyneet rikoksiin. Koska oikeusjärjestelmämme on ihmisten ylläpitämä, niin varmaan syyttömiäkin ihmisiä on vangittuna. Minä olen siellä kuitenkin kertomassa siitä, että Jumalan edessä olemme kaikki syyllisiä mutta meidät voidaan julistaa syyttömiksi. Koska Jeesus kuoli kaikkien meidän, Jumalan edessä syyllisten puolesta. Kuka on vapaa ja kuka vanki? Muurit ympärillä, lukitut ovet, kamerat, tarkat päiväjärjestykset. Vangin elämää. Ulkoisesti vangitut on helppo tunnistaa. Entä sisäisesti kahlehditut? Kun katsoo silmiin elinkautisvankia, joka on tullut uskoon, asiat eivät olekaan niin yksinkertaisia. Ihmisten ja Jumalan lakia on rikottu raskaimman jälkeen. Ja silti sisäinen vapaus. Kun Jumala antaa synnit anteeksi, niin ne on kertakaikkisesti annettu anteeksi ja unohdettu ikuisiksi ajoiksi. Mutta synnin seurausten kanssa on elettävä. Ne eivät poistu tästä maailmasta. Ihmiset eivät unohda eivätkä anna anteeksi. Saatana muistuttaa vanhoista synneistä yhä uudelleen ja oma mielikin syyttää. Silti Jumalan antama vapaus ja rauha. Toisaalla muurien ulkopuolella kulkee sisäisesti vangittuja ihmisiä. Raha, valta, päihteet, menestys. Mikä tahansa voi vangita. Jumalan ikuisesta näkökulmasta vankilan muurit tai elinkautinen tuomio eivät ole mitään. Vain sillä on merkitystä, mikä on suhteemme Jumalaan. Kaikki ovat syntisiä. Mutta täydestä sydämestään katuneet ja Jumalalta anteeksi pyytäneet ovat armahdettuja syntisiä. Minä menen vankilaan yhä uudelleen, jotta nyt vankina olevien ei enää tarvitsisi mennä. Menen sinne, koska minun Jeesuksen seuraajana on mentävä kaikkeen maailmaan. Kun sitten vankilan kirkossa vanki haluaa siunata minua ja rukoilla puolestani, tunnen Pyhän Hengen kosketuksen. Tahdon taistella. Tahdon taistella pahaa ja pimeyden voimia vastaan. Welma Mäkiö sotilas Markku Tulander luutnantti, Pelastusarmeijan vankilatyön koordinaattori 4 SOTAHUUTO

[close]

p. 5

Vaasan vankilan kristillinen osasto PORTTI UUTEEN ELÄMÄÄN Vaasan vankilan alaisuudessa toimii kristillinen päihdekuntoutusosasto. Erityiseen valtakunnalliseen hoitomalliin perustuvan kuntoutuksen pohjana on kristillinen ihmiskäsitys ja sen tavoitteena on niin fyysinen, sosiaalinen, psyykkinen kuin hengellinenkin eheytyminen. Tarkoituksena on tarjota vangeille eväät rikoksettomaan ja päihteettömään siviilielämään. Seppo Lindeman, Pauli Joona ja Tino Sjöberg tulevat hyvin toimeen kristillisellä osastolla. Ilman keskinäistä luottamusta syviä asioita ei voisi käydä läpi. >>> SOTAHUUTO 5

[close]

p. 6

” Tärkeintä on, että ihmiset kohdataan ensisijaisesti ihmisinä ja sitten vasta vankeina. ” Vankilapappi Juha Haapaniemi, sosiaalityöntekijä Mari-Anne Lakso ja vankilan erityisohjaaja Maria Hakala-Ranta. >>> V ankilan erityisohjaaja Maria Hakala-Ranta, sosiaalityöntekijä Mari-Anne Lakso ja vankilapappi Juha Haapaniemi organisoivat kristillistä päihdekuntoutustyötä Vaasan vankilassa. Puoli vuotta kestävä yhteisöhoidollinen ohjelma on akkreditoitu työmuoto ja ainoa laatuaan Suomessa. Tarvetta päihdekuntoutukselle riittää. – Laskutavasta riippuen vangeista 70– 90 % on päihdeongelma. Totuus on, että rikoskulttuuri ja päihdeongelmat kulkevat käsi kädessä, toteaa vankilapastori Juha Haapaniemi. Kristillinen osasto sai alkunsa 90-luvun lopussa Sininauhaliiton, vankilapappi Vesa Mäkelän ja silloisen Tessiobackahoitokodin johtajan Sakari Pihlaja n verkostoyhteistyönä. Kurssi on järjestetty kahta vuotta lukuun ottamatta keskeytyksettä. Puoliavoimella osastolla on kerrallaan kuusi vankia. Vuosittain hakemuksia tulee noin 30, suosituimpina vuosina peräti 60. Kuntoutuksen pohjana on kristillinen ihmiskäsitys. Uskossa ei tarvitse olla osastolle hakeutuessa, eikä sen jälkeenkään, mutta on kyettävä suhtautumaan positiivisesti asioiden käsittelyyn kristillisen uskon näkökulmasta. Miten vangit voivat hakeutua osastolle, ja millaisia perusteita on valitsemiselle? Maria: – Meillä on oma hakulomake, joka löytyy vankiloista. Hakulomakkeiden perusteella teemme haastattelut, esimerkiksi videoteitse tai puhelimitse. Mari-Anne: – Alueelliset arviointikeskukset käyvät läpi oman alueensa parhaiten soveltuvat. Monenlaisia syitä on 6 SOTAHUUTO sille, ettei tule valituksi, esimerkiksi tutkintavankeudessa olevia emme voi ottaa. Ja pitää myös muistaa, että Vaasan vankila on yksi Suomen avoimimmista vankiloista, niin turvallisuuskysymykset tulevat myös esille. Juha: – Katsomme, ketkä soveltuvat parhaiten. Valitsemme heidät, joiden elämää näemme tämän tukevan parhaiten. Yhteisöllisyys on äärimmäisen tärkeä, sillä osastossa usein kuntoudutaan joukkona. Emme hoida kuutta vankia yksittäisesti, vaan he ryhmänä tukevat toisiaan. Mitä kuuluu osaston ohjelmaan? Juha: – Päivät aloitetaan ja päätetään rukouksella. Arkisin vangit työskentelevät aamupäivisin ja iltapäivisin on kuntouttavia tunteja, joita vetävät muun muassa päihdekuntoutustyöntekijä, sosiaalityöntekijä, vankilapappi, psykologi ja liikuntavastaava. Maria: – Kaikkia elämän osa-alueita käsitellään. Pojat tekevät itse ruokaa, mikä ei ole sallittua muilla osastoilla. Opitaan ihan arkielämän taitoja. Kurssin tavoitteena on luoda hyvä pohja vapautuvan vangin rikoksettomaan ja päihteettömään elämään. Juha: – Merkittävää on se jatkumo. Emme pidä miehistä vain huolta puolen vuoden ajan, vaan autamme heitä suunnittelemaan tulevaisuutta siviiliin asti. Maria: – Monilla miehistä on vielä pitkät tuomiot jäljellä tämän osaston jälkeen. Mutta tavoitteena on, että kaikilla olisi kurssin loputtua realistinen tavoite jatkolle. On kyse sitten pääsystä avolaitokseen, kouluttautumisesta tai esimerkiksi siirrosta toiselle suljetulle laitoksel- le. Se, että päihteettömyys jatkuisi, on tavoitteemme. Vangeille tärkeä ulkopuolinen kontakti on tukihenkilö, useimmiten vankilalähetti tai SPR:n vankilavierailija. Vaasassa Pelastusarmeijalla ovat toimineet vankilalähetteinä muun muassa majuri Ilkka Nummela ja kenttäkersantti Maija Kyntäjä. Maria: – Tukihenkilöt ovat toivottuja vieraita. Monelle vangille he ovat se linkki ulkomaailmaan, joka auttaa omien ajatusten ja pohdintojen selkeyttämisessä. Millaisia tuloksia osaston avulla on saavutettu? Mari-Anne: – Virallista tutkimustietoa asiasta ei ole. Mitä olemme kontaktiemme kautta saaneet tietoomme, voimme sanoa, että sadasta kristillisessä osastossa olleesta vangista noin 40 on kuntoutunut niin, etteivät ole enää joutuneet vankilakierteeseen. Juha: – Päihdekuntoutuksessa onnistumiset valitettavasti lasketaan yksinumeroisilla prosenttiluvuilla. Meillä on sellainen näppituntuma, että onnistumisprosentti on tässä reippaasti kaksinumeroinen. Emme itse voi ottaa kunniaa tuloksista. Mutta on tärkeää, että ihmiset kohdataan ensisijaisesti ihmisenä ja sitten vasta vankeina. Henkisen kasvun paikka Osaston ovien avautuessa vastaan tulee ruoan tuoksu. Keittiössä Pauli Joona, Seppo Lindeman ja Tino Sjöberg ovat valmistamassa päivän ateriaa, lasagnea. Ruoan jäähtyessä miehet istuutuvat alas

[close]

p. 7

kertomaan kokemuksiaan Vaasan vankilan kristillisestä osastosta. Pauli ja Seppo ovat vangittuna henkirikoksesta, ja Tinolla on takanaan pahoinpitely ja törkeä rattijuopumus. Rangaistusta Paulilla ja Sepolla on jäljellä yli kaksi vuotta ja Tinolla vuosi. Miksi päätit hakeutua kuntoutukseen? Pauli: – Tärkein syy oli oma henkinen kasvu. Seppo: – Minulle tärkeintä on muutoksen pysyvyys. Tarvitsen eväitä positiivisen muutoksen säilyttämiseen. Tino: – Haluaisin päästä päihteistä eroon ja katkaista vankilakierteeni. Olette kaikki uskossa, voitteko kertoa millainen on uskontienne? Pauli: – Vuosia sitten polvistuin rukoilemaan sellin lattialle ja tein uskonratkaisun: ”Tässä olen, ota tällainen, jos huolit.” Se on kantanut tänne asti ja uskossa olen vahvistunut. Uskoontulon jälkeen asiat alkoivat kulkea parempaan suuntaan. Mutta on tämä toki myös taistelua, ei vain onnea ja autuutta. Nyt tämä on omaa kilvoittelua eteenpäin elämässä tämän osaston kautta. Seppo: – Tulin uskoon kolme vuotta sitten. Minulla on takana lukuisia kuntoutuksia ja päihdeohjelmia, mutta yksikseen niistä ei ollut apua. Aloin huomaamaan yhtymäkohtia päihdekuntoutuksen tavoitteiden ja kristillisten arvojen kanssa. Kristinusko tuo sen perusvarmuuden, jonka päälle elämää on hyvä rakentaa. Tino: – Olen teini-iästä asti tutkinut Raamattua. Siviilissä se jäi väliin viiTino, Seppo ja Pauli ateriayhteydessä. nankäytön takia. Mutta nyt on tarkoitus aloittaa puhtaalta pöydältä. Kun alkoholi ja muut pahat asiat jäävät taakse, voi keskittyä elämän parempiin puoliin. Millaisena olet kokenut elämän kristillisellä osastolla? Seppo: – Tämä on paljon syväluotaavampi kuin monet muut päihdekuntoutuksen muodot. Täällä keskitytään myös henkiseen puoleen. Koen itseni etuoikeutetuksi. – Täällä perehdytään asioihin ihan eri tavalla. Asioita saa kuntoon niin vankeusaikaa kuin siviiliäkin ajatellen. Ammatinvalintapsykologin tapaan piakkoin. Hienoa, että tässä iässä saa vielä harkita ammattia, toteaa Pauli hymyillen. Jokaiselle vangille on määrätty oma henkilökohtainen tukihenkilö. Tino: – Tukihenkilöt on valittu hyvin. Itse toivon, että yhteys jatkuu myös vankila-ajan jälkeen. Olemme suoranaisesti ystävystyneet. Pauli: – Olen siinä hyvässä asemassa, että minulla on kaksi tukihenkilöä tällä hetkellä. Keskustelemme ja rukoilemme. Kun tukihenkilö tulee käymään, se on aina iloinen tapahtuma – tuulahdus siviilistä. – Olen saanut paljon tukea. Kun täällä käy muidenkin tukihenkilöt, välillä menemme jo sekaisin, että kuka on kenenkin tukihenkilö, Seppo naurahtaa. Millainen ilmapiiri täällä on? Pauli: – Meillä on hyvä henki täällä, tulemme keskenämme toimeen. Jaamme paljon herkkiä tuntoja. Esimerkiksi AA:han pohjautuva 12 askeleen KRITO, eli kris- tillinen askeltyöskentely, on sellainen, ettei ilman keskinäistä luottamusta niin syviä asioita voisi käydä läpi. Seppo: – Tämä on tiivistä yhdessä eloa. Aina se ei ole helppoa, mutta yhdessä menemme eteenpäin. Tino: – Täytyy sanoa vielä kiitos päättäjille, että ovat saaneet kokoon näin hyvän jengin. Aluksi vähän jännitti. Vaikka meillä on joskus erimielisyyksiä, niin pystymme ne aina sopimaan. Koetko, että tällä kurssilla on positiivista vaikutusta raitistumiseen ja rangaistuksen jälkeiseen elämään? Tino: – Näen tämän erittäin hyvänä pohjana siviiliin, varsinkin kaltaiselleni miehelle, jolla ei ole työkokemusta. Tässä on mahdollisuus päästä koevapauteen, tehdä työtä ja siirtyä esimerkiksi avovankilan kautta vapauteen. Pauli: – Tämä antaa eväitä ja tällä on eheyttävä vaikutus. On tärkeää oppia kantamaan vastuuta. Seppo: – Tämä vaikuttaa vapautumisen nivelvaiheeseen. Muutoksen olisi oltava mahdollisemman pieni, kun vapautumisen päivä koittaa. Itse olen hakenut tuohon avovankilan puolelle kurssin loputtua. Se olisi minulle luonnollinen jatkumo. Haastatteluhetki on päättynyt ja miehet siirtyvät aterioimaan. Lähtiessämme Pauli jakaa vielä tärkeän viestin: – Rukoilkaa vankien puolesta, sillä herätys on täällä läsnä. Rukoilemiseen on hyvä panostaa. Toni Kaarttinen Kuvat: Toni Kaarttinen ” Kurssi antaa eväitä elämään. ” SOTAHUUTO 7

[close]

p. 8

ARMEIJASSA TAPAHTUU Radio / TV Iltahartaus tiistaina 26.5. klo 18.50 YLE Radio 1 luutnantti Kati Kivestö Virallinen tiedonanto Määrätty 17.6.2015 Majuri Kaarina Ruohonen ja kapteeni Arho Ruohonen Kotkan osaston johtajat Kapteenit Tero ja Metti Saajoranta Tampereen osaston johtajat Kapteenit Geir ja Hildegunn Sødal, Norja Vaasan osaston johtajat Kapteeni Esa Nenonen Helsingin osaston johtaja Kapteenit Toni ja Natalia Penttinen, Turun osaston johtajat Kapteenit Juha ja Jaana Jokiniemi Jyväskylän osaston johtajat Luutnantit Gabriel ja Tarleena Ebah Hyvinkään ja Hämeenlinnan osaston johtajat Sotilaat Vesa ja Marjatta Rohila, Mikkelin osaston johtajat Eläkkeelle 1.3.2015 1.4.2015 1.8.2015 1.8.2015 Majuri Matti Nevalainen, Kajaani Majuri Sirpa Vähäjärvi, Helsinki Majuri Ilkka Nummela, Vaasa Majuri Hilkka Peltonen, Jyväskylä Hengellinen päivä Tampereen osastossa helatorstaina 14.5.2015 Rajattomuus (Boundless) 10.00 11.00 13.00 14.00 15.30 16.00 Tervetulokahvit Kokous Ruokailu (ilmoittautuneille) Kokous Kahvi / tee Näytelmä: Etsijät Puhujina eversti Johnny Kleman sekä alueen upseerit. Lukijoiden esirukouspyynnöt Voit lähettää meille esi­rukouspyyntösi: sotahuuto@pelastusarmeija.fi tai kirjeitse Sotahuuto, PL 161, 00121 Helsinki, kuoreen merkintä: ”Esirukous” Tervetuloa! Rukousta, Sanaa, yhdessäoloa, Pyhän Hengen hoitoa ja paljon muuta... Uskomme rukouksen voi­­maan! – Esirukouspyyntö Suomen rajojen ja maailmanrauhan puolesta. ”Sun kätes Herra voimakkaan, suo olla turva Suomenmaan... Suo soida nimes kiitoksen.” Maria-mummo – Olen kahden asunnon loukussa, rukoilkaa että edelliselle asunnolleni löytyisi ostaja. Pyydän rukoustukea myös siskoni terveys- ja taloustilanteeseen. Jeesuksen nimessä, kiitos! Rakkautta Herrassa Miestenpäivät 11.-13.9. Pelastusarmeijan lomakoti, Nummela Täysihoito, 2 hh, hinta 50 € / osallistuja + liinavaatteet 10 € Ilmoittautumiset ja lisätiedot: oman osastosi johtajalta, maksu 31.8. mennessä tilille Danske Bank FI92 8000 1900 1339 51 viestiksi: oma nimi/ Miestenpäivät 2015 Kiitämme VANKILASEMINAARI 2015 la 16.5. klo 10 – su 17.5. klo 15 Pelastusarmeijan lasten lomakoti, Nummela Valtakunnallinen eri seurakuntien vankilalähettien hengellinen viikonloppu Hinta täysihoidolla 2h huoneissa 75 euroa, liinavaatteet lomakodilta + 10 € Ilmoittautuminen ja lisätietoa: markku.tulander@pelastusarmeija.fi tai p. 044-7577 886. Maksu 8.5. mennessä: FI55 8000 1200 8980 89, viesti ”Vankilaseminaari 2015” Pelastusarmeija kiittää saamastaan merkittävästä rahalahjoituksesta. Yksityishenkilö ohjasi merkkipäivämuistamiset Pelastusarmeijan työlle. Kaikkiaan varoja kertyi 54 380 euroa. Kiitämme lahjasta, onnittelemme merkkipäivän johdosta ja toivotamme Jumalan siunausta. Pelastusarmeijan päämaja 8 SOTAHUUTO

[close]

p. 9

KRIGSROPET Kolumn Rostiga röster Frälsningsarméskola för kastlösa barn i Indien. Målsättningen är att ge alla en möjlighet till grundskoleutbildning – oberoende av kön eller social status. ”B linka lilla stjärna där”, sjunger en liten flicka för sin farmor och farfar. Hon sjunger av hela sitt hjärta, med hopprepets ända som mikrofon. Hon är alldeles fri från den vuxna världens begränsningar. Många vuxna njuter också av att sjunga, men begränsas från många håll. Frågan är om en falsk sång i fel tonläge och takt kan vara till glädje för någon? Jag har fått uppleva att Gud kan välsigna också genom en ”rostig röst”. Ett barn finner tröst i en vuxens lugna eller glada sång. En arbetskamrat sjunger sig igenom en tråkig uppgift. Den som hör på kan inte hindra ett leende från att formas på sina läppar. En gammal människa känner trygghet, när hon hör ett barn sjunga en sång från gamla tider. Jag kämpar stolt för alla rostiga rösters rätt att sjunga fritt! Vågar du släppa din röst fri? På väg mot friheten M änniskors fängelse kan se olika ut. Men även om drömmen om ”frihet” varierar hos oss är grundförutsättningarna på många vis de samma. Frälsningsarmén har alltid fokuserat på Bibelns principer när det gäller sociala problem i samhället och för enskilda individer. Vi utgår från att Jesus Kristus är svaret på mänsklighetens djupaste behov och ser med allvar hur Bibeln konsekvent betonar rättvisa och framför allt social rättvisa. Det handlar om hur människor behandlas, uppdelningen av resurser och hur människor förhåller sig till varandra. Rättvisa och frihet har alltid varit viktiga ämnen för människan och det speglas också i Bibeln och i vår tro. En tro som måste få konsekvenser i vardagen. Det är nu femton år sedan de formulerades efter millennietoppmötet i FN:s högkvarter i New York. Minns du de åtta målen som handlar om att vi måste skapa fungerande och hållbara förutsättningar för den globala utvecklingen? Alla medlemsstater i FN skrev under och i år, 2015 ska millenniemålen vara uppfyllda. Vägen till verklig frihet för alla människor handlar om att: utrota extrem fattigdom och hunger, grundskoleutbildning för alla, främja jämnställdhet och kvinnors makt, minska barnadödligheten, uppnå en bättre mödravård och minskad mödradödlighet, stoppa spridningen av hiv/aids, malaria och andra dödliga sjukdomar, säkra en miljömässigt hållbar utveckling och öka samarbetet kring bistånd, handel och skuldavskrivningar. Sanningen är att de här 15 åren inte tog oss hela vägen ända fram. Och vi måste fortfarande välja hur vi vill ha det i framtiden. Kanske kan fattigdomen aldrig utrotas helt. Men du och jag kan ta vårt kristna ansvar och bidra till att människor; nära och långt borta har möjlighet att leva med värde och värdighet. En tro som för världen en bit närmare frihet. Helen Musovskij Foto: Kathleen Conklin Eva Kleman överste Foto: Eva Kleman SOTAHUUTO 9

[close]

p. 10

KUUKAUDEN KAUPUNKI VAASA Rakkauden ilmapiiri Vaasan osastolle saavuttaessa ensimmäisenä huomio kiinnittyy jumalanpalvelussalin kauniiseen arkkitehtuuriin. Kahdeksankulmaisen salin suuret ikkunan saavat tilan hehkumaan kirkkaassa luonnonvalossa. Mutta Vaasan osastossa on muutakin kaunista kuin puitteet – yhteys ihmisten kesken. – Vaasan osasto on turvallinen hengellisen kasvun kokoontumispaikka, toteaa Pelastusarmeijan siviilijäsen Anne Sui. K ello on yhdeksän ja keittiöstä kuuluu jo ääniä. Pelastusarmeijan vapaaehtoinen Terttu Renko ja kenttäkersantti Maija Kyntäjä (lehden kansikuvassa) ovat jo valmistautumassa päivän kokoontumiseen – Vaasan osaston naisten Open House -yhteyteen. Viiden vuoden ajan toistakymmentä naista on kokoontunut viikoittain hengellisen hyvän ja maistuvan ruoan äärelle. Lihapata ja kuoriperunat ovat hautumassa, joten Maija ja Terttu malttavat hetkeksi pysähtyä kertomaan millaisesta yhteydestä Open Housessa on kysymys. – Tämä on suomenkielisen kotiliiton jatke. Kotiliiton suosio oli hiipunut ja mietimme, millä saisimme naiset kiinnostumaan uudelleen. Saimme Tertun kanssa ajatuksen epämuodollisesta ateriayhteydestä, jossa ei olisi sitovaa alkamistai loppumisaikaa ja jonne kaikki olisivat tervetulleita, Maija Kyntäjä kertoo. – Kokoontumisissa keskustelemme syvällisiä ja vähemmän syvällisiä asioita, luemme Raamattua ja aterioimme. Lopussa jokainen saa pyytää esirukouksia, Terttu Renko täsmentää. – Tullessamme säännöllisesti yhteen opimme jakamaan niin ilot kuin surutkin. Luottamus on vahva ja uskallamme puhua elämän aremmistakin asioista. Täällä kokoontuu tuttu porukka, mutta uusia ihmisiä tulee keskuuteemme myös. Ovemme ovat avoimet kaikille, Maija toteaa hymyillen. Yhteislauluhetki naisten Open House -kokoontumisessa Myötätuntoa ja rakkautta Ateriayhteydestä on nautittu ja kahvisali on täyttynyt iloisista ja kylläisistä kasvoista. Maija Kyntäjän johdolla naiset keskustelevat tänään kasvatuksesta ja ja10 SOTAHUUTO kavat kokemuksiaan. Kaikesta tästä hehkuu välittömyys. – On antoisaa, kun saa nauraa ja jutella sekä keskustella vakavammin hengen asioista. Kun jollain on jotain sydämellään, häntä kuunnellaan ja autetaan. Täältä saa myötätuntoa ja rakkautta – täällä on rakkauden ilmapiiri, toteaa Raili Lahti lämpimästi hymyillen. Näkövammainen Hanna-Leena Rajamäki tuntee olonsa turvalliseksi hyväksyvässä ilmapiirissä: – Oloni on aina virkistynyt, kun lähden täältä. Täällä saa levähtää taivaan Isän huomassa. Paula Kero on ollut mukana jonkin verran Pelastusarmeijan toiminnassa kahdenkymmenen vuoden ajan ja Armeijan telttakokouksessa hän on myös aikoinaan tehnyt uskonratkaisun. Hän suosittelee muillekin Armeija-yhteyttä. – Osaston toiminta on niin mukavaa ja kotoista. Yhteisöllisyys on täällä vahvasti läsnä. Kehotan ja innostan kaikkia halukkaita lähtemään toimintaan mukaan. Sanoisin, että tänä päivänä tämä on juuri sitä, mitä ihmiset tarvitsevat. Ihmisten kohtaamista Ilkka Nummela toimii tällä hetkellä Vaasan osaston johtajana. Ilkalla on pitkä ura Pelastusarmeijassa, ja hän on ollut määrättynä lukuisissa osastoissa sekä sosiaalisen miestyön tehtävissä. Erityisesti Ilkan sydäntä lähellä on ollut vankilalähetystyö, jossa hän toimi kokopäiväisesti 1993–1998 ja muiden tehtävien ohella vuoteen 2012 asti.

[close]

p. 11

Majuri Ilkka Nummela Naisten Open House kokoontuu keskiviikkoisin. – Täällä saa rakkautta ja myötätuntoa, toteaa Raili Lahti. – Työhöni kuului kiertää vankiloita maanlaajuisesti. Vankilalähetys oli minulle aivan uudenlainen haaste. Se, mitä itse kävin elämässä tuolloin läpi – avioero ja tietynlainen särkyminen, auttoi minua kohtamaan vankeja silmien tasolla. Pystyin paremmin ymmärtämään heitä, joilla oli ongelmia elämässä. Ihmisten kohtaaminen on asian ydin. – Vankilalähetystyö on kehittynyt, nykyisin lähiseudun vankilalähetit vierailevat alueensa vankiloissa. Kontakti on parempi, ja se mahdollistaa tiheämmät vierailut sekä mahdollisuuden toimia tukihenkilönä vangin vapauduttua. Vaikken ole enää Pelastusarmeijan vankilatyön yhdyshenkilö, niin edelleen toimin vankilalähettinä. Koen työn ensisijaisen tärkeäksi, sillä kristillinen vankilatyö on nostanut monia rikos- ja vankilakierteestä arkielämään, Ilkka Nummela selventää. Toinen mieleinen asia Ilkalle on Sotahuudon lehtimyynti. Viime vuosina Vaasan osasto on ollut yksi suurimpia Sotahuudon tilaajia. Mikä on salaisuus hyvään lehtimyyntiin? – Ei ole salaisuuksia – kadulle pitää vain mennä ja olla läsnä. Tilanne on paljon muuta kuin vain lehden myyntiä, se on pohja syvällisille keskusteluille ja rukoukselle. Tuntuu erittäin mukavalta, että lehden myynti jatkuu täällä muun muassa Hannu Ojalan toimesta, Ilkka toteaa hymyillen. Pelastussotilas Hannu Ojala on äärettömän aktiivinen lehtimyyjä, jonka työpanos on jo verrattavissa legendaariseen Sotahuutosankariin Alfred Puustiseen. Hannu Ojalan vaiherikkaasta elämästä kerromme lisää syyskuun Sotahuudossa. Muutoksen kynnyksellä Tämän kesän aikana monissa Pelastusarmeijan osastoissa koetaan muutoksia, kun osaston johtajat vaihtuvat. Niin myös Vaasan osastossa: majuri Ilkka Nummela siirtyy eläkkeelle, ja vetovastuun ottavat kapteenit Geir ja Hildegunn Sødal Norjasta. – Tämä on minulle suuri elämänmuutos ja prosessi. Aion edelleen vaikuttaa ja olla yhteydessä Jumalan työssä. Kesällä muutamme vaimoni Tellervon kanssa Tampereelle. Ilkka näkee osaston olevan turvallisissa käsissä uusien johtajien ja uskollisten seurakuntalaisten toimesta. – Täällä asuu tulevaisuus. Mukana on innokkaita toimintaikäisiä jäseniä ja mahdollisuuksia riittää. Hyvillä mielin voi siirtyä sivuun, Ilkka päättää hymyillen. Maija Kyntäjä myöntää, että johtajavaihdoksen aika on aina jännittävä. ­– Pohtiihan sitä, että löytyykö luotettavaa kontaktipintaa, tuleeko uudistuksia ja pysyvätkö vanhat asiat. Mutta uudet johtajat poikkeuksetta arvostavat osaston väkeä, sillä mikään ei olisi kauheampaa kuin tulla uuteen osastoon ja jäädä yksin. Toimivia työmuotoja ei koskaan kannata lopettaa. Mutta kaikkea voi aina kehittää. Yhden toiminnan virkoamisesta Maijalla on erityinen toive. – Meillä ei ole nuorisolle omaa toimintaa tällä hetkellä. Se on rukouksen alla, että luoksemme tulisi joku, joka kokisi nuorisotyön sydänasiakseen. Sillä taivaan isä kutsuu uusia jäseniä luokseen. – Olemme onnellisia, että nuoria aikuisia on tullut mukaan. Maahanmuuttajaystävämme tuovat kansainvälistä väriä yhteisöömme ja vanhat konkarimme ovat olleet jo mukana vuosikymmenien ajan. Yhdessä olemme elävä perhe. Vaasan osasto vaikuttaa olevan hyvissä käsissä – Jumalan käsissä. Pelastusarmeija Vaasassa • • • • Raastuvankatu 4, Vaasa pelastusarmeija.fi/vaasa Osasto avattu 1893 Osastonjohtajana toimii majuri Ilkka Nummela, 17.6. lähtien Geir ja Hildegunn Sødal Jumalanpalvelus sunnuntaisin, kuukauden viimeisenä sunnuntaina myös ruotsinkielinen jumalanpalvelus Keskiviikkoisin naisten Open House Joka toinen lauantai miesten rukouspiiri Joka toinen tiistai ruotsinkielinen kotiliitto Avustuskassien jako kuun viimeisenä torstaina, muina aikoina vastaanotetaan puhelimitse yhteydenottoja akuuteista avustustarpeista Vaasan osasto on tiiviisti mukana kaupungin yhteiskristillisessä toiminnassa • • • • • • Toni Kaarttinen Kuvat: Toni Kaarttinen Ensi kuussa tutustumme Helsingin toimintaan SOTAHUUTO 11

[close]

p. 12

VIIMEINEN SANA Kuva: Eva Kleman Jos Poik te olett a vapautt e todel aa teidä la vapa t, ita. Joh . 8:36

[close]

Comments

no comments yet