Sotahuuto, 4/2015

 

Embed or link this publication

Description

Pelastusarmeijan kuukausijulkaisu

Popular Pages


p. 1

SOTAHUUTO SOTAHUUTO | KRIGSROPET | PELASTUSARMEIJAN LEHTI | HUHTIKUU 2015 | 3 € Ristin juurelta verkkomaailmaan – kristillinen media tänä päivänä Sivut 10 –11 SOTAHUUTO 1

[close]

p. 2

125-vuotias SOTAHUUTO toivottaa SIUNATTUA PÄÄSIÄISTÄ 2 SOTAHUUTO Sotahuudon pääsäislehtien kansikuvat: 1889, 1920, 1930, 1953, 1969, 1983, 1991, 1993, 2006, 2013 Tausta: Pareé

[close]

p. 3

TÄSSÄ KUUSSA Sotahuuto on kajahtanut 125 vuotta SOTA HUUTO HUHTIKUU 2015 Sotahuuto on Pelastusarmeijan lehti, joka ilmestyy 11 kertaa vuodessa Se kertoo Pelastusarmeijan maailmanlaajuisesta työstä ja tarjoaa artikkeleissaan hyvää sanomaa. V iime vuoden lopulla Pelastusarmeija vietti toimintansa 125-vuotisjuhlaa Suomessa. Tämän vuoden huhtikuussa Pelastusarmeijan lehti Sotahuuto täyttää 125 vuotta. Työn uranuurtajat ymmärsivät painetun sanan merkityksen heti alusta alkaen, ja jo kolme kuukautta työn alkamisen jälkeen perustettiin lehti. Se ilmestyi ensin ruotsinkielisenä nimellä Krigsropet. Suomenkielinen versio alkoi ilmestyä syksyllä 1890 Pelastusarmeija-nimisenä. Nimi muuttui Sotahuudoksi vuonna 1892. Sotahuuto/Krigsropet on yksi maamme pitkäaikaisimmista, keskeytyksettä ilmestyneistä aikakauslehdistä. Lehtemme muoto on vaihdellut vuosikymmenien aikana, mutta tietyt periaatteet ovat pysyneet samoina. Irtonumerot muodostavat suurimman osuuden levikistä. Kapakoissa, ravintoloissa ja junissa tapahtunut lehtikauppa on ajan kuluessa muuttunut kauppakeskuksissa ja kadulla tapahtuvaksi myynniksi. Vielä pari vuosikymmentä sitten Sotahuutoa myytiin aktiivisesti ravintoloissa, ja se on monille tuttu lehti juuri sieltä. Kun Sotahuudon myyjä tuli ravintolaan ja sanoi: ”Saako olla Sotahuuto”, hänelle saatettiin sanoa: ”Anna kajahtaa!” Sotahuuto ihmisen ja evankeliumin puolesta onkin kajahtanut rohkeasti maamme eri kolkissa. Kapakoissa ja ravintoloissa on kohdattu monia, monia ihmisiä ja käyty tuhansia sielunhoidollisia keskusteluja. Ihmiset ovat saaneet rohkaisua, elämä on muuttunut ja saanut uuden käänteen. Sotahuudon tärkein tehtävä onkin ollut ja on edelleen välittää ihmisille evankeliumin viestiä ja toivoa: Jumala rakastaa ja välittää. Tässä tehtävässä Sotahuudon myyjät ovat olleet avainasemassa. He ovat vä- symättä kulkeneet lehtipinkat mukanaan ja vieneet painettua sanaa eteenpäin. Yksi heistä on legendaksi tullut sotilas Alfred Puustinen, viipurilainen tiilenkantaja, joka oli tullut uskoon ja vapautunut viinasta. Alfred koki kutsumuksekseen Sotahuudon myymisen, jota hän teki uskollisesti siihen saakka kun voimat riittivät. Hänen viikoittainen myyntimääränsä oli 500 lehteä – ja hän johti ylivoimaisesti Sotahuudon myyntitilastoja vuosikymmenten ajan. Eikä hän ainoastaan myynyt lehtiä, vaan rukoili ihmisten puolesta. Sodan jälkeen Alfred Puustinen muutti Tampereelle. Vieläkin tamperelaiset muistavat, kuinka hän saattoi polvistua keskelle jalkakäytävää rukoilemaan jonkun ”sielun” kanssa. Sotahuuto oli hänelle sopiva väline viedä eteenpäin sanomaa Vapahtajasta. On tärkeää että kristillinen viesti on selkeä ja ymmärrettävä, oli sitten kysymys painetusta tai digitaalisesta viestistä. Sanoilla ja kuvilla voimme vaikuttaa ympäristöömme. Habakukin kirjan luvussa 2 sanotaan: ”Kirjoita näky niin selvästi tauluihin, että sen voi vaivatta lukea.” Vanhemmassa raamatunkäännöksessä sanottiin ”että sen voi juostessakin lukea”. Profeetta ymmärsi tämän markkinoinnin periaatteen, joka pätee myös kristilliseen saarnaan ja kirjoitukseen. Olkoon viestimme selkeää ja yksinkertaista, sellaista että kaikki voivat sen ymmärtää ja kajahtakoon Sotahuutomme edelleen – Jumalan asialla ja ihmisen puolesta! KRIGSROPET Frälsningsarméns tidning i Finland Tilaukset: puh. (09) 681 2300, sotahuuto@pelastusarmeija.fi, www.pelastusarmeija.fi/sotahuuto Tilaushinnat: Suomeen ja Viroon vuosikerta 30 €, muihin maihin 35 € Pelastusarmeijan virallinen äänenkannattaja Suomessa 125. vuosikerta Kansallinen päämaja ja toimitus: Uudenmaankatu 40, Helsinki Postiosoite: PL 161, 00121 Helsinki Puhelinvaihde: (09) 681 2300 Sähköposti: sotahuuto@pelastusarmeija.fi Kotisivut: www.pelastusarmeija.fi, www.facebook.com/pelastusarmeija Kansallinen johtaja: Eversti Johnny Kleman Vastaava toimittaja: Eija Kornilow Toimitussihteeri ja ulkoasu: Toni Kaarttinen Toimituskunta: Eva Kleman, Eija Kornilow, Toni Kaarttinen, Saara Ertamo, Joona Junkkari Perustaja: William Booth Kansainvälinen johtaja: Kenraali André Cox Kansainvälinen päämaja: The Salvation Army, IHQ, 101 Queen Victoria Street, London EC4P 4EP, UK Toimitus ei vastaa pyytämättä lähetetyistä kirjoituksista Painopaikka: Kirjapaino Uusimaa, Porvoo 2015 ISSN 0356-3340 Eija Kornilow everstiluutnantti vastaava toimittaja Kansikuva: Toni Kaarttinen SOTAHUUTO 3

[close]

p. 4

HELMIÄ UUDESTA LAULUKIRJASTA KOLUMNI Pelastusarmeijan uusin laulukirja otettiin käyttöön marraskuussa 2014 Kevättä rinnassa Meidän Herramme ullakolla V S uklaamunat, puput, pajunkissat, noita-akat ja mämmi – näitä on pääsiäinen monelle. Jeesus, risti, tyhjä hauta ja ylösnousemus – joku saattaa vielä muistaa, että nekin liittyvät jotenkin etäisesti pääsiäiseen. ”Mihin he ovat panneet minun Herrani?”, itki Magdalan Maria kerran Jeesuksen haudalla. Sama kysymys nousee väistämättä mieleen, kun seuraa nykyaikaista pääsiäisen viettoa Suomessa. Amsterdamissa erään talon yläkerrassa on pieni kirkko, jossa katolilaiset aikoinaan kokoontuivat salaa kalvinisteilta. Nykyään museona toimivalla kirkolla on erikoinen ja sangen puhutteleva nimi: ”Meidän Herramme ullakolla”. Kunhan emme mekin vain palauttaisi Herraamme ullakolle samalla kun keräämme pääsiäiskoristeet pois. Saattaa olla, että otamme hänet esille seuraavan kerran vasta jouluna – ellei satu olemaan häitä tai hautajaisia ennen sitä. Se ei ole viisasta, sillä samalla kun siirrämme Herran sivuun häiritsemästä arkeamme, siirrämme ullakolle myös monet tärkeät arvot, joiden varaan hyvä elämä ja turvallinen yhteiskunta rakentuvat. Saga Lippo kapteeni Kuva: Andreas Praefcke uosikalenterimme kevätohjelmaan kuuluu vuosittain lukuisia merkittäviä hengellisiä juhlakausia. Kristittyjen vuoden tärkein viikko – pääsiäisviikko – on ikiajoista asti ollut lukuisten hengellisten laulutekstien aiheena, samoin helluntain suuret tapahtumat: ihme, jolloin Jumalan Pyhä Henki täyttää uudestisyntyneen ihmisen voimalla, uskonvarmuudella ja iankaikkisen elämän toivolla – rakkaudella Jeesukseen. Niin ovat samaiset juhla-ajat olleet myös henkilökohtaisen itsetutkistelun kipeintä aikaa: miten monesti ristin juurelle saakaan mennä uudestaan ja uudestaan katumaan syntejään, miten helposti vahvakin usko epäröi, uskonvarmuus rakoilee. Me helluntain myös tahdomme! (We want another Pentecost!) huudahtaa William Booth nyt laulussa 115a, kun englantilainen Lex Loizides loi perustajamme klassikkotekstiin uuden melodian, joka leviää maailmalla rock-sovituksena! (Lataa YouTubeen: Lindell Coley – Send The Fire) Antaa tulen palaa! Pyhän Hengen täyteys voi olla jykevää, ravistelevaa ja tajunnankin täräyttävää voimaa, tai sitten hiljaista tuulen huminaa, lempeää kuin höyhenen sipaisu. Booth temperamenttisena miehenä etsi väkevää voimaa, kun taas Veera Ruokosalmen sanoittama sama rukousaihe on kaikessa herkkyydessään silti yhtä janoinen: Tule, Pyhä Henki, sydän valloita, jotta kiitoslauluun voisin puhjeta. Kevään riemuhymni soikoon iloinen kilvan leivon, kiurun, muuttolintusten (Laulu 176). Sotahuudon toimittaja ja Pelastusarmeijan ensimmäisen laulukirjan lukuisten laulujen kääntäjä Julia Hellqvist (nimimerkki H-kynä) runoilee helluntairukouksensa profeetta Hesekielin kielikuvin laulussa 161: ”Puhalla, Henki helluntain, taas kuolleisiinkin luihin! Herätä joukot nukkuvat, luo laulu mykkiin suihin!” Helluntain soisikin olla hengellisen uudistumisen, uskon vahvistumisen aikaa – paluuta lähtökuoppaan, jos sydän on kylmennyt tai askel vienyt harhapoluille. Sotahuutoakin pitkään avustaneen toimittaja Maj-Lis Airion raikas teksti Hengen kevät sävelmestari Vappu Lystin lennokkaaseen melodiaan (nro 100) nostattaa alas painunutta mieltä varmasti, kun laulussa on riittävästi tempoa, silloin: ”Kukkii erämaa, laulu irtoaa. Helkähtää sointuihin sydänten kielet nää. Saat kuulla tuulen huminan, saat nähdä mielen muuttuvan, kun Henki hiljaa koskettaa, muuttua saat, sinäkin!” Tästä muutoksesta alkaa osastossa HERÄTYS! Ihan kuten sata vuotta sitten eräässä Amerikan kaupungissa, jossa joukko vakaita uskovaisia oli kokoontunut rukoilemaan Jumalalta siunausta pidettäville Ilosanoma-kokouksille. Kokonaisen viikon ajan he rukoilivat joka ilta: ”Herra, lähetä herätys tähän kaupunkiin.” Mutta mitään ei tapahtunut. Näytti siltä kuin heidän rukouksensa olisivat olleet turhat. Mutta eräänä iltana yksi läsnä olevista huudahti rukoillessaan: ”Herra, uudista minut, aloita minun sydämestäni!” Tämä persoonallinen rukous sattui useiden läsnäolijoiden sydämiin ja pian alkoi toinen toisensa jälkeen murtunein mielin rukoilla Herralta uudistusta. Tämä oli alkuna laajaan herätykseen. Rohkaisuna tähän laulun 103 pyyntö: Meissä syttyä anna liekkisi uudelleen! Jorma Pollari laulukirjatyöryhmien vetäjä 4 SOTAHUUTO

[close]

p. 5

KENRAALIN PÄÄSIÄISTERVEHDYS 2015 Ylösnousemuksen voima K uinka suurta juhlaa pääsiäisaamun riemullinen sanoma onkaan meille kaikille! Kristuksen kuolleista herättämisen kautta Jumala voitti kuoleman. Kristuksen ylösnousemuksen kautta Jumala vapautti meidät synnistä. Kristuksen ylösnousemuksen kautta Jumala on antanut varmuuden iäisestä tulevaisuudesta kaikille, jotka tuntevat Jeesuksen Herrana ja Vapahtajana. Elämä voi olla täynnä epävarmuutta, vaaroja ja pelkoa. Pääsiäinen kuitenkin muistuttaa meille, että sitä elämää, jonka Jeesus meille lunasti ja antoi, ei mikään voi sammuttaa. Kun riemuiten ja kunnioittaen juhlimme ylösnoussutta Kristusta, sydämemme täyttää kiitos ja ylistys. Iloiten palvomme häntä, kun saamme uuden ymmärryksen Jumalan iäisistä tarkoitusperistä ja hänen pelastussuunnitelmastaan maailmaa varten! Niin kuin Jeesus nousi kuolleista, niin mekin nousemme kuolleista, jos panemme toivomme, luottamuksemme ja uskomme Jumalaan, joka lähetti ainoan poikansa tänne maailmaan – ei tuomitsemaan vaan pelastamaan! Ei ole vaikea ymmärtää, että pitkäperjantain kauhistavien tapahtumien jälkeen opetuslapset olivat tyrmistyneitä ja pettyneitä, peloissaan ja lannistuneita. He olivat kuin maahan lyötyjä ja lamaantuneita. Jeesus oli kertonut opetuslapsilleen useissa eri yhteyksissä, että hän kuolisi ja nousisi jälleen kolmantena päivänä kuolleista. Miksi sitten näyttää siltä, ettei yksikään opetuslapsista ymmärtänyt eikä käsittänyt, mitä tuona ylösnousemuksen aamuna oli tapahtunut? Olivatko pimeyden ja epäoikeudenmukaisuuden voimat voittaneet tuona päivänä? Yhä tänäänkin on niitä, jotka ajattelevat juuri näin. Kaikkialla maailmassa näemme epätoivoa, kärsimystä, epäoikeudenmukaisuutta, ahneutta, väkivaltaa ja jatkuvan taloudellisen epävakauden seurauksia. Kaiken tämän keskellä mietin, onko kristittyjä, jotka tänäkin päivänä ovat kuin lamaantuneita. Ehkä joku tuntee jopa menettäneensä toivon syystä tai toisesta. Opetuslapset, jotka olivat matkalla Emmaukseen, ilmaisivat hyvin näitä tuntemuksia: ”Me kuitenkin olimme eläneet siinä toivossa, että hän olisi se, joka lunastaa Israelin.” Kun Jeesus ilmestyi opetuslapsilleen ylösnousemuksen aamuna, he eivät tunteneet häntä. Ehkä he olivat niin oman surunsa ja epätoivon vallassa, että se sokaisi heidän silmänsä näkemästä sitä minkä olisi pitänyt olla selvää. Kuinka monta kertaa meiltä jääkään tuntematta Jeesuksen läsnäolo omassa elämässämme ja tämän päivän maailmassa? Heijastammeko me kristittyinä aina ylösnousemuksen iloa ja voimaa jokapäiväisessä elämässämme? Jos olemme rehellisiä, meidän on myönnettävä, että niin emme aina tee. Kuitenkaan näin ei pitäisi olla – todellakaan näin ei tarvitsisi olla! Kun hengelliset silmämme avautuvat ja ymmärrämme yhä paremmin Jumalan iäisiä tarkoitusperiä, niin silloin uskon kautta alamme kokea, että voitto on saavutettu pimeydestä ja epätoivosta. Hetki hetkeltä, päivä päivältä, voimme tuntea Kristuksen ylösnousemuksen voiman ja voiton omassa elämässämme. Halleluja! Rukoukseni on, että nämä laulun sanat saavat puhua sydämessäsi, kun jälleen juhlimme ylösnoussutta Herraamme Jeesusta (vapaasti suomennettuna): Kunnia sinulle, ylösnousseelle Pojalle! Lopullinen voitto nyt on kuolemasta saatu. Kirkkauden enkelit vierittivät kiven haudan suulta, taittelivat käärinliinat, ne jäivät tyhjään hautaan. Kunnia sinulle, ylösnousseelle Pojalle! Lopullinen voitto nyt on kuolemasta saatu. Katso! Jeesus vastaasi käy, hän on ylösnoussut ja sinua rakkaasti tervehtii; jo pelko ja murhe väistyy. Nyt iloiten seurakunta voitonlauluja laulakoon, sillä Herra elää! Kuolema on menettänyt valtansa. Emme enää epäile, sinä olet Elämän Ruhtinas! llman sinua ei ole elämää, auta meitä taisteluissa, tee meistä voitokkaita ikuisen rakkautesi kautta! Johdata meidät turvallisesti läpi Jordanin kotiin luoksesi taivaaseen. Edmond Louis Budry (1854–1932), trs Richard Birch Hoyle (1875–1939) The Song Book of The Salvation Army, 152 André Cox kenraali Pelastusarmeijan kansainvälinen johtaja Käännös: Paula Wathén Kuva: Gerardofegan SOTAHUUTO 5

[close]

p. 6

– Kirkko näkyy luontevasti mediassa, toteaa johtava asiantuntija Lucas Snellman. Tunti ennen H-hetkeä. TV-ohjaaja Leif Lindgren tiiminsä Hengellisen median aalloilla Yleisradion kristillinen ohjelmisto tarjoaa luontevan ekumeenisen kasvualustan. Kirkkohallituksen ruotsinkielisen viestintäyksikön johtava asiantuntija Lucas Snellman kertoo, mitä kaikkea nykyinen ohjelmakartta pitää sisällään. T ammisaaren kaunis, valkea kirkko on täynnä toimintaa: gospel-kuoro avaa ääntään lavalla, kameramiehet siirtävät kameraa kiskoilla ja taustalta kuuluu Pelastusarmeijan Temppelin sotilaan Leif Lindgrenin ohjaava ääni. ”Lefa” on myös YLEN ruotsinkielisten jumalanpalvelusten TV-ohjaaja, ja käynnissä ovat kirkossa nauhoitettavan gospel-jumalanpalveluksen kameraharjoitukset. – Tämä on maailman paras työ! Lefa toteaa leveästi hymyillen. Kaikkea tätä seuraa sivusta Kirkkohallituksen johtava asiantuntija Lucas Snellman. Siirrymme pois kiireisten ammattilaisten tieltä sakastin puolelle keskustelemaan Yleisradion kristillisestä tarjonnasta. Viestintä kiehtoi Lucas Snellmanilla oli kiinnostus viestintään jo nuorena. – Asuin nuorena Maalahdessa Pohjanmaalla, ja siellä teimme jumalanpalveluksia paikallistelevisiolle. Intohimo täsmentyi opiskeluaikana Åbo Akademissa, jossa Lucas opiskeli käytännön teologiaa. Gradun aiheena oli ruotsinkielisissä radiohartauksissa ta6 SOTAHUUTO pahtunut murros 1990-luvulla. Valmistumisen jälkeen Lucas sai työn seurakuntapastorina Vantaan ruotsinkielisestä seurakunnasta. Työ oli antoisaa ja ihmisläheistä. Kuuden vuoden jälkeen viestintä alkoi jälleen kutsua. – Kirkkohallituksessa oli tämä virka auki. Tartuin heti tilaisuuteen! toteaa Lucas hymyillen. Vuonna 2007 Lucas aloitti Kirkkohallituksen ruotsinkielisen viestintäosaston johtavana asiantuntijana. Osaston piiriin kuuluu Lucaksen lisäksi viisi henkilöä: tiedottaja, verkko-, radio- ja tv-toimittajat sekä osa-aikainen tv-toimittaja Vaasassa. Viestintäosaston tehtäviin kuuluvat radiohartaudet ja -jumalanpalvelukset, TVjumalanpalvelukset ja Himlaliv -televisio-ohjelma. Tiedottaja hoitaa kirkkoon liittyvät medialausunnot ja tiedotteet, ja verkkotoimittaja vastaa sivustoista evl.fi ja sacrista.evl.fi sekä osasta sosiaalisen median tehtäviä. – Johtamistyylini on käytännönläheinen. Suuremmissa tuotannoissa olen mielelläni käytännön tasolla mukana. Näin on helpompi ymmärtää työntekijöiden arkea ja haasteita, Lucas kertoo. Hyvää Sanaa radioaalloilla Radiohartaudet ovat monelle tapa aloittaa aamu Jumalan sanan virvoittamana. Lucas Snellman toimii ruotsinkielisten hartauksien vastaavana toimittajana. Suomenkielisistä vastaa Kimmo Saares ja saamenkielisistä Erva Niittyvuopio. – YLE vastaa tekniikasta ja vastaavat toimittajat vastaavat sisällöstä. Hartauden tekijä antaa käsikirjoituksen meille tarkistettavaksi. Ruotsinkielisiä radiohartauksia meillä on 650 vuodessa 150 puhujan voimin. Radiojumalanpalvelukset ovat alkaneet radiossa jo vuonna 1926. – Vuodessa meillä on 62–63 ruotsinkielistä radiojumalanpalvelusta: joka sunnuntai sekä arkipyhinä. Suunnittelemme tarkasti myös paikkakunnat ja järjestäjät, sillä haluamme tarjota laajan kuvan siitä, millaista kristillisyys on kautta maan. Antoisa TV-jumalanpalvelus Hetkellisesti kirkko hiljenee ja tv-ohjaaja Leif Lindgren liittyy seuraamme. Hän selventää, millainen tuotanto TV-jumalanpalvelus oikein on.

[close]

p. 7

kanssa YLEn kuvausautossa. Kameramiehet töissä – puolentoista vuoden matka suunnitelmasta kuvaukseen on huipentumassa. – Työ alkaa noin 18 kuukautta ennen, suunnittelemme ohjelmarunkoa yhdessä Lucaksen ja Ylen tuottajan kanssa, ja sitten otamme yhteyttä seurakuntiin. Meillä on vuodessa yksi ei-luterilainen TV-jumalanpalvelus. Viime vuosi oli poikkeus, jolloin kolme jumalanpalvelusta tuli vapailta suunnilta. Tässä oli mukana myös Pelastusarmeijan Temppelin uudelleenvihkimystilaisuus, mistä olin kovin tyytyväinen, Lefa iskee silmää. – Käytännön työ alkaa noin 5 kuukautta ennen. On kaksi tapaa: tulemme seuraamaan seurakunnan jumalanpalvelusta tai olemme mukana rakentamassa jumalanpalvelusta aivan alusta lähtien. Jälkimmäisen kaltaisissa projekteissa toimin projektinjohtajana ja TV-ohjaajana. Se on vaativampaa – mutta todella antoisaa! Eräs tuotanto on jäänyt Lefalle erityisesti mieleen. – Temppelin uudelleenvihkimystilaisuus oli ainoa TV-jumalanpalvelus, josta olemme tehneet kolme tuotantoa samanaikaisesti. Ensimmäinen versio oli suoratoisto YLE Areenalle, kahden tunnin päästä radiojumalanpalvelus ja lopuksi viikkoa myöhemmin TV-jumalanpalvelus. määrä ruotsinkielisellä kanavalla. Lisäksi olemme huomanneet, että puolet katsojistamme on itse asiassa suomenkielisiä. Aihe kiinnostaa, ja suomenkielisillä kanavilla ei ole vastaavaa hengellistä ohjelmaa. Vuodessa valmistuu 15 jaksoa, jotka esitetään perättäisinä viikkoina syyskevätkauden aikana. Pelastusarmeijan naistyön johtaja, eversti Eva Kleman on mukana ensi syksynä esitettävässä jaksossa. Jaksossa käydään läpi prosessia, jonka Eva koki saadessaan tietää syöpäkasvaimesta silmässä, ja miten kriisin jälkeen tuli voimakas halu kertoa Jumalan läsnäolosta. Eva Kleman julkaisi viime syksynä aiheesta hartauskirjan ’Omin silmin’. – Joskus käy niin, että kuvaajat ovat äärimmäisen vaikuttuneita Himlalivin aikaisesta haastattelu- ja kuvausprosessista, jolloin ovat syvällisessä yhteydessä haastateltavaan. Näin kävi Nina Granvikille, joka oli kuvaamassa Evaa. Hän on kertonut, että tulee pitämään tätä kohtaamista sydämessään loppuelämänsä, Lucas kertoo koskettavasti. kerho ja he ovat siirtyneet Instagramin, Whatsappin ja Pinterestin kaltaisiin alustoihin. Sosiaalisessa mediassa levitettävät lyhyet hengelliset tarinat ja tietoiskut ovat suunnittelupöydällämme. Lucas näkee kristillisen median tilanteen toivontäyteisenä. – Meillä on vankka yhteistyö YLEn kanssa, se luo turvallisen pohjan. Kirkko näkyy luontevasti mediassa. Kritiikkikin on tervetullutta, se kuuluu kokonaiskuvaan. – On tärkeää, että julkisilla kanavilla on kristillistä ohjelmaa, koska se kohtaa tietyn kohderyhmän. Mutta myös muut kristilliset kanavat, kuten TV7 ja Radio Dei tekevät todella tärkeää mediatyötä. Tämä palvelee kokonaisuutta hyvin. Lopuksi Lucas haluaa lähettää onnentoivotuksen 125 vuotta täyttävälle Sotahuudolle: – Siunattua voimaa ja rohkeutta olla kristillinen ääni Suomessa! Toni Kaarttinen Kuvat: Toni Kaarttinen Muuttuvat haasteet Nykymaailma tuo mukanaan uudenlaiset haasteet. – Verkkomaailma on edennyt niin valtavasti, että on mietittävä mikä on se optimaalisin tapa olla mukana. Resursseja ei ole kaikkeen, joten viesti pitää kohdentaa kunkin median kohderyhmän mukaan. Kaikkea ei voi tarjota kaikille kaikkialla. – Sosiaalinen media on suurin haaste, se kehittyy niin kovaa vauhtia. Monelle nuorelle Facebook on jo vanhusten- Himlaliv – arjen uskoa YLE Fem -kanavalla tarjolla on myös hyvin erilainen kristillinen ohjelma – Himlaliv. Himlaliv on arjen hartausohjelma, jossa henkilöt kertovat elämänkokemuksista ja uskosta, joka on auttanut vaikeinakin hetkinä eteenpäin. Koskettavat tarinat ovat kiinnostaneet katselijoita. – Menestyneimmät jaksot ovat keränneet 50 000 katsojaa, mikä on huikea YLEN kristillistä ohjelmistoa • Radiohartaudet ja jumalanpalvelukset suomeksi YLE Radio 1 ja ruotsiksi YLE Radio Vega Tv-jumalanpalvelukset suomeksi YLE TV1 ja ruotsiksi YLE Fem Himlaliv, 15 jaksoa syys-kevätkauden aikana, YLE Fem Katso tarkemmat ohjelmatiedot osoitteesta: yle.fi • • • SOTAHUUTO 7

[close]

p. 8

ARMEIJASSA TAPAHTUU On Pekka Simojoen konsertti Pelastusarmeijan Temppelissä Uudenmaankatu 40, Helsinki yksi nimi ylitse muiden Testamenttiasiain infotilaisuus Maanantaina 13.4. klo 13.00–15.00 Pelastusarmeija, Hämeenkatu 20, Turku Keskiviikkona 22.4. klo 17.30–19.30 Pelastusarmeija, Ukkoherrantie 15, Rovaniemi Torstaina 23.4. klo 13.00–15.00 Pelastusarmeija, Pakkahuoneenkatu 17, Oulu Lauantaina 18.4. klo 18 Vapaa pääsy Tapahtumassa kerätään kolehti Lämpimästi tervetuloa! VANKILASEMINAARI 2015 La 16.5. klo 10 – Su 17.5. klo 15 Pelastusarmeijan lasten lomakoti, Nummela Valtakunnallinen eri seurakuntien vankilalähettien hengellinen viikonloppu Hinta täysihoidolla 2hh:n huoneissa 75 euroa, liinavaatteet lomakodilta + 10 € Ilmoittautuminen ja lisätietoa: markku.tulander@pelastusarmeija.fi tai p. 044-7577 886. Maksu 8.5. mennessä: FI55 8000 1200 8980 89, viesti ”Vankilaseminaari 2015” Keskiviikkona 29.4. klo 17.30–19.30 Pelastusarmeija, Savilankatu 9 B, Rauma Asiantunteva lakimies jakaa tietoa testamentti- ja perintöasioista. Tilaisuus on kaikille avoin. Kahvitarjoilu. TERVETULOA kuuntelemaan ja keskustelemaan! Lukijoiden esirukouspyynnöt Voit lähettää meille esi­rukouspyyntösi: sotahuuto@pelastusarmeija.fi tai kirjeitse Sotahuuto, PL 161, 00121 Helsinki, kuoreen merkintä: ”Esirukous” Tiedätkö mistä vastaat? Turvallisuus pähkinänkuoressa -koulutus Lauantai 11.4.2015, klo 9-17 Jyväskylän helluntaiseurakunta, Lyseonkatu 3 Turvallisuusjohtamiskoulutusta seurakuntien vastuunkantajille: pastorit, seurakunta- ja nuorisotyöntekijät, vanhimmistojen jäsenet, ym. Ei osallistumismaksua, ruokailu omakustanteinen Ohjelma: 9.00–9.30      Aamiainen 9.30–13.00    Ennaltaehkäisyn näkökulma Turvallinen toiminta seurakunnassa Lainsäädäntö – turvallisuusasiakirjat ja niiden laatiminen Lounastauko 14.00–14.30 Kysymykset 14.45–16.15 Turvallinen opetus ja ihmissuhteet 16.15–17.00 Jos jotain tapahtuu Kouluttajat: Hannele Rantanen, luokanopettaja Merja Kinnunen, rehtori Kirsi Jänkälä, psykiatri Ari Jänkälä, lehtori, pastori Ilmoittautuminen 30.3. mennessä: 044 757 7885, natalia.penttinen@pelastusarmeija.fi Uusia jäseniä Jukka Niinikangas uudisti sotilaan liittolupauksensa 4.1.2015 ja tuli Mikkelin osaston sotilaaksi. Hän on tullut nuorena miehenä uskoon ja liittynyt sotilaaksi Oulun osastossa. Järjestäjä: SVKN:n lasten ja nuorten hyvinvointitoimikunta, koulutusjaosto Koulutuksen suorittaneille myönnetään SVKN:n turvallisuuspassi. Passi on maksuton 30.3.2015 mennessä ilmoittautuneille, muille 15 euroa. Radio / TV Aamuhartaus lauantaina 4.4. klo 6.15 ja 7.50 YLE Radio 1, everstiluutnantti Petter Kornilow 8 SOTAHUUTO

[close]

p. 9

KRIGSROPET 125-åriga KRIGSROPET önskar en Välsignad Påsk Ropa så någon hör Kolumn Lyssnar du på mig, hör du vad jag säger? Hur får jag dig att bry dig om det jag tycker är viktigt? Kommunikation är ett av vår tids mest betydelsefulla begrepp. Att höras i det kompakta mediebruset är en av vår tids största utmaningar. ing b ”Goda t estår b och blir ara bättre” I O rden förekom i en TV-reklam och de har fastnat i mitt minne. Visserligen kan ordspråket vara av ett mycket äldre datum. Tanken är ju att goda saker står sig och till och med förädlas med tiden. Vår Armé har firat ett jubileumsår – 125 år av soppa, såpa och själavård. Feriehemmet för barn i Nummela fyllde 100 år i fjol. En verksamhet som hållit på i mer än hundra år är ett bevis på uthållighet. Det visar också att vår verksamhet har kunnat svara på tidens krav. I sig är Frälsningsarmén ändå ett nytt skott i ett mycket gammalt träd. Det trädet är redan 2000 år gammalt. Trädet symboliserar vår kristna tro. Kristendomen har lyckats komma nära sin tids människor under olika tider och i olika kulturer. Budskapet är mycket enkelt trots att vi människor har försökt krångla till det i onödan. Påsken öppnar för oss kärnan i det kristna budskapet. Vid Jesu kors har vi alla en möjlighet att stämma möte med vår Gud. Ett möte som fortfarande är aktuellt. Juhani Laaksonen soldat Foto: Michael Pereckas vår moderna tid har vi i stor utsträckning gått från ett produktionssamhälle till ett informationssamhälle. Det ställer oerhörda krav på den som försöker säga, förklara eller få uppmärksamhet för sin idé eller fråga. I år firar Frälsningsarméns tidning Sotahuuto 125 år av oavbruten utgivning. Grattis, det gör oss till en av Finlands absolut äldsta publikationer! Genom ord och bilder i vardagsnära berättelser från människors egna upplevelser har vi velat berätta om det vi tror på. Guds kärleksfulla och livsförvandlande närvaro i enskilda människors liv! Vi säger ibland att en bild kan säga mer än tusen ord. Det är sant men ett ord kan också skapa oändligt många bilder, associationer och minnen i vårt medvetande. Och vi vet att ord skapar relation och kontakt, det skrivna ordet knyter samman människor som kan befinna sig på helt olika platser och ibland helt skilda tidsperioder och kulturer. Då Johannes inleder sin berättelse i Bibeln skriver han: I begynnelsen var Ordet och Ordet var hos Gud och Ordet var Gud. Med samma utgångspunkt skriver författaren till ursprungsberättelsen i 1 Moseboken att allt blev till genom Guds ord; Gud sade och det blev. Bibeln berättar alltså för oss att ord är eviga och att de inte bara beskriver verkligheten, utan också skapar den. Det är utifrån den övertygelsen som vi i Frälsningsarmén genom alla de här åren använt både det poetiska språket i våra sånger, de talade orden i våra vittnesbörd och de skrivna orden genom våra böcker och tidningar. Vi vill inte bara beskriva den verklighet som vi ser utan också arbeta för att förändra och skapa en ny, bättre verklighet genom Ordets påverkan. Samtidigt som ord är eviga är de också en färskvara. I Krigsropets arkiv kan vi följa tidningens skiftande utseende, illustrationer och formuleringar genom decennierna. Jugendstil avlöstes av art déco och krigstidens enkla men kraftfulla illustrationer följdes av tydliga och funktionellt beskrivande fotografier. Texternas formuleringar har på samma sätt växlat genom åren, ibland så mycket att de idag kan vara svårlästa eller besvärliga att förstå. Trots det kan vi se att innehållet fortfarande är det samma. Under alla år har vi konsekvent valt att kommunicera tro, hopp och kärlek. Vi fortsätter idag att jobba med traditionella papperstidningar och böcker, men kommunicerar också ”Ordet” på nya sätt med hjälp av hemsidor, direktsända gudstjänster på webben, bloggar och olika sociala media på Internet. Genom alla förändringar tror vi fortfarande att det skrivna ordet har unika företräden och möjligheter och därför firar vi 125-åringen Sotahuuto med förnyad design. Men det är inte i första hand för att vi hoppas att tidningen ska överleva och kunna fira 126 år nästa år. Nej, vi gör det för att vi tror att vi fortfarande har något viktigt att berätta. Något att tillföra samhällsdebatten. Vi gör det för att fortsätta att förmedla och skapa den verklighet som vi tror på. En verklighet fylld av Guds kärlek till och genom människor. Därför vill vi höras! Johnny Kleman överste, territoriell ledare SOTAHUUTO 9

[close]

p. 10

KUUKAUDEN KAUPUNKI KUOPIO Uusi alku elävälle osastolle Vuoden alussa tiedotusvälineissä uutisoitiin, että K-kirjaimilla alkavilla kaupungeilla menee heikosti ja ne kärsivät suuria muuttotappioita – paitsi Kuopio! Ilta-Sanomissa haastateltu valtiotieteen tohtori Timo Aro huomauttaa, että vetovoimaisesta Kuopiosta on muodostumassa Itä- ja Keski-Suomen uusi kasvukeskus. Pelastusarmeijalla on ilo olla tässä positiivisessa kehityksessä mukana, sillä kolmen vuoden peruskorjauksen jälkeen Kuopion osasto avasi ovensa jälleen viime syksyllä. M yönnän heti aluksi, että Kuopion osastoon minulla on erityissuhde. Osaston ollessa remontissa perin heidän puhelinnumeronsa työkäyttööni. Näiden vuosien aikana tuli keskusteltua lukuisien kuopiolaisten Armeijan ystävien kanssa. Keskusteluissa tuli hyvin selväksi, että Armeijaa kaivataan takaisin. Siksi oli ilo viime syksynä luovuttaa puhelinnumero takaisin oikealle omistajalle. Tätä nykyään puhelimeen vastaa Kuopion osaston johtaja, majuri Pirjo Mikkonen. Tutusti uuden äärellä Voi sanoa, että majuri Pirjo Mikkoselle uuden työn aloittaminen on kutsumus. Ennen Kuopiota hän oli vuosina 2006– 2010 käynnistämässä Armeijan työtä Tartossa, Virossa. Tämä otettiin myös huomi10 SOTAHUUTO oon, kun Kuopion osastolle pohdittiin uutta johtajaa. – Pirjo on todistanut aiemmissa määräyksissään, että hän toimii erinomaisesti tilanteissa, jossa jotain uutta aloitetaan. Hänellä on siihen kykyjä, paljastaa Suomen ja Viron Pelastusarmeijan johtaja, eversti Johnny Kleman. Pirjo itse myöntää nauttivansa tästä haasteesta. – Se taitaa olla lahjani, että pystyn aloittamaan alusta. Paljon haastavampaa olisi lähteä pyörittämään valmista osastoa, jossa on jo omat tavat toimia. Minusta työn aloittaminen täällä on ollut hyvin jännittävää. Kolme vuotta osaston tilat olivat kiinni ja sotilaat tapasivat keskenään. Nyt ovemme ovat auki, ja toivomme Armeijan ystävien löytävän meidät jälleen. – Haluamme kokeilla kaikkea uutta. Ja jos jokin ei toimi, niin se ei ole kuolemaksi, Pirjo toteaa hymyillen. Uutena uniikkina kokeiluna helmikuussa alkoivat hengellisen musiikin ja virren karaokeilta. – Ilta toimii karaoketyyliin, eteen voi tulla laulamaan mikrofoniin ja muu yleisö saa laulaa mukana. Kahvihuoneen puolella on tarjolla kahvia ja pikkupurtavaa. Tavoitteena on ilta, johon kaikkien on helppo tulla. Ja samalla tarjota mahdollisuus päästä Armeijan toimintaan mukaan heille, jotka eivät pääse päivätilaisuuksiin osallistumaan. – Vastaanotto on ollut hyvää. Ensimmäisessä illassamme oli 25 osanottajaa. Meillä oli teknisiä ongelmia, mutta silti kukaan ei hermostunut, vaan muutimme sen illan toivomuslaulutilaisuudeksi. Illas-

[close]

p. 11

ta tuli oikein lämminhenkinen. Epäonnistumisessa oli siunaus, Pirjo naurahtaa. Hengellistä vipinää Kuopion osaston aktiviteetit ovat keränneet tasaisesti Armeijan ystäviä kokoon ja mukana on usein myös uusia kasvoja. – Hengellistä vipinää on – ihmiset ovat kiinnostuneita. Esimerkiksi Sotahuutokaupalla moni ottaa mielellään lehden. Sekin kertoo, että ihmisillä on kiinnostusta hengellisiin aiheisiin. Täällä on alkanut käydä ihmisiä, jotka kertovat etsivänsä omaa paikkaansa. Rukousaiheenani onkin, että he löytäisivät Pelastusarmeijasta hengellisen kodin. Se on yksi syy, miksi keväällä aloitamme ’Pelastusarmeija tutuksi’ -kurssin. Meillä on nyt 11 jäsentä, ja se on erittäin hyvä perusta. Kurssin myötä voimme saada uusia jäseniä, toteaa Pirjo toiveikkaana. – Tavoitteenamme on tehdä tästä elävä, hengittävä osasto. Unelmana on, että muutamassa vuodessa täällä olisi sotilaita, siviilijäseniä ja vapaaehtoisia, jotka kantaisivat vastuuta ja jotka pystyisivät toteuttamaan myös omaa näkyään ja kutsumustaan – on sitten kyse hengellisen työn edistämisestä tai sosiaalisesta avustamisesta. Täällä on valtavasti potentiaalia ja tärkeintä on se, että Jumalan tahto saa näkyä! Mikolla on oma paikka salissa Mikko avustajansa Tommin kanssa osastolla: Avustajan kanssa padan vahtiminen onnistuu! Turvallisesti kotona osastolla 67-vuotias Mikko Ensio Voutilainen on ollut Armeijan ystävä jo vuosikymmenien ajan. Näkövammaisena Mikko arvostaa Kuopion osaston selkeitä tiloja: – Tänne minun on helppo tulla ihan itseksenikin Sanan äärelle. M Toni Kaarttinen Kuva: Toni Kaarttinen Pelastusarmeija Kuopiossa • • • • Kauppakatu 55­ –57, Kuopio pelastusarmeija.fi/kuopio Kuopion osaston johtajana toimii majuri Pirjo Mikkonen Osasto on avattu ensimmäisen kerran 1897. Kolmen vuoden ajan osaston tilat oli suljettu peruskunnostuksen vuoksi. Elokuussa 2014 osaston ovet avattiin uudelleen. Osaston toimintaa: jumalanpalvelukset sunnuntaisin, Raamattu- ja rukouspiiri torstaisin ja joka toinen maanantai hengellisen musiikin ja virren karaoke-ilta. Sosiaalisen avun soittoaika maanantaisin. • • Ensi kuussa tutustumme Vaasan osastoon ikko Ensio Voutilainen tutustui armeijalaisiin jo nuorena miehenä 70-luvulla Tampereella. Vuonna -86 Mikko antoi sydämensä Jeesukselle. – Appiukkoni siirtyi silloin ajasta ikuisuuteen ja iäisyysasiat nousivat minun ja vaimoni Hilkan mieleen. Avasimme sydämemme Herralle. – Pohdimme, mikä olisi meille se oikea seurakunta. Ensimmäinen vaimoni Hilkka oli täysin sokea ja hän sanoi, että hän haluaa seurakuntaan, johon pystyy myös yksin liikkumaan. Pelastusarmeija oli siinä ihan muutaman korttelin päässä. Silloisen osastonjohtajan Orvokki Niemisen lämpimät sanat osuivat suoraan sydämeemme ja tulimme ilolla mukaan toimintaan. Mikko on toiminut useana vuonna patavahtina. – Kun Tampereella olin ensimmäisiä kertoja patavahtina, se puhutteli minua suunnattomasti. – Näköni heikentyi, niin siitä lähtien minulla ollut assistentti padalla mukana. Näin myös viime jouluna täällä, Tommi oli kanssani kolmena ja Matti kahtena päivänä. Kiitän aina lahjoittajia niin, että kadun toisellakin puolella kuullaan, toteaa Mikko naurahtaen. Näön menettäminen ei lannistanut. – Olenkin sanonut, että mitä minä näkevillä silmillä tekisin, kunhan saan pitää Jumalan valon. Oma valkoinen keppini on kuin maamerkki, josta ihmi- set tietävät, että kanssani voi tulla keskustelemaan. Paluu kotiseudulle Hilkka kuoli yllättäen vuonna -98. Mikon usko kuitenkin säilyi vankkumattomana. – Leskeksi jäätyäni pyysin usein ihmisiä mukaani. Monet heistä eivät olleet uskovia, mutta olivatkin innostuneet kuulemastaan. Iloitsin tästä suuresti. Mikko on kotoisin Varpaisjärveltä. Kolme vuotta sitten veri veti takaisin Savoon, ja hän löysi uuden kodin Kuopiosta. Avautuneesta osastosta Mikko iloitsee nyt suuresti. – Osaston tilat ovat selkeät, mikä on minulle näkövammaisena hyvin tärkeää. Minulla on tuolla salissa jo oma paikkakin pilarin vieressä. – Jokaisella paikkakunnalla Armeijaan tulee aina kuin kotiin. Koskaan ei tarvitse pelätä tai ujostella mitään – saa olla oma itsensä. Armeija on turvallinen paikka tulla ja olla. Eikä täällä hyysätä liikaa, Mikko naurahtaa. Mikko toivoo osaston täyttyvän uskonystävistä. – Toivon, että Sanan nälkäiset löytäisivät tämän osaston ja sali täyttyisi Hengen sateesta. Ei haittaisi vaikka sali pullistelisi ihmisistä! Mutta se on haaste myös meille jokaiselle, lähetyskenttä alkaa siitä kun avaamme oman kotiovemme. Toni Kaarttinen Kuvat: Toni Kaarttinen SOTAHUUTO 11

[close]

p. 12

VIIMEINEN SANA ”Minun on jano.” Joh 19:28 Kun Jeesus näki, että hänen äitinsä ja rakkain opetuslapsensa seisoivat siinä, hän sanoi äidilleen: ”Nainen, tämä on poikasi!” Sitten hän sanoi opetuslapselle: ”Tämä on äitisi!” Siitä hetkestä lähtien opetuslapsi piti huolta Jeesuksen äidistä. Joh. 19:26-27 Jeesus vastasi: ”Totisesti: jo tänään olet minun kanssani paratiisissa.” Luuk. 23:43 Mutta Jeesus sanoi: ”Isä, anna heille anteeksi. He eivät tiedä, mitä tekevät.” Luuk. 23:34 ”Se on täytetty.” Joh. 19:30 Yhdeksännellä tunnilla Jeesus huusi kovalla äänellä: ”Elohi, Elohi, lema sabaktani?” Se on käännettynä: ”Jumalani, Jumalani, miksi hylkäsit minut?” Mark. 15:34 ”Isä, sinun käsiisi minä uskon henkeni.” Luuk. 23:46 Kuva: Alessandro Prada

[close]

Comments

no comments yet